1 KOULUN TYÖN PERUSTA

1.1 Arvot ja toiminta-ajatus

Kasvatustyön päämäärä:

Hönttämäen koulussa pyrimme kasvattamaan lapsista itsestään, kanssaihmisistään ja ympäristöstään vastuuta kantavia yhteiskunnan jäseniä, joilla on taito myös epäonnistua terveellä tavalla. Koulutehtävien ja luokkakohtaisten vastuualueiden avulla oppilaita opetetaan arvostamaan työntekoa.

Moraaliperusta

Hönttämäen koulussa lasta opetetaan tuntemaan suomalainen kulttuuri ja perinteet sekä ymmärtämään suomalaisen kulttuuritaustan pohjalta ero oikean ja väärän välillä.

Yksilöllisyys

Hönttämäen koulussa pyrimme huomioimaan lapsen persoonallisuuden ja pyrimme vahvistamaan hänen positiivisia piirteitään, jotka edesauttavat häntä kasvamaan yhteiskuntakelpoiseksi jäseneksi.

Hönttämäen koulun toiminta-ajatus:

Hönttämäen koulun turvallisessa ilmapiirissä lapset kasvavat kohteliaiksi ja

toiset ihmiset huomioiviksi kansalaisiksi.

Aktiivisuutta ja omatoimisuutta painottavan opetuksen myötä lapsiin kasvaa halu

jatkuvaan tiedonhankkimiseen. He harjaantuvat koulussa myös säästäväisyyteen ja

kestävän kehityksen mukaiseen elämään.

1.2 Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet

Hönttämäen koulun konkreettisia pedagogisia käytänteitä ovat:

- luokka-astekohtaiset työtehtävät

- yhteisten sääntöjen noudattaminen koko kouluyhteisön kesken

- käytöksenseurantajärjestelmä

2 KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KUVAUS

2.1 Oppimis- ja tiedonkäsitys opetuksen suunnittelun lähtökohtina

Hönttämäen koulussa oppilaat harjaantuvat itsenäiseen tiedonhakuun toimivan ja kehittyvän koulukirjaston avulla. Tiedonhakutaidot kehittyvät systemaattisesti koulun tietostrategiaan kirjattujen luokkakohtaisten tavoitteiden mukaisesti.

Toimiva koulukirjasto edesauttaa monipuolisen lukutaidon kehittymistä. Käytännössä kirjastoa voi hyödyntää jo lukutaidoton ensimmäisen luokan oppilas kummioppilaan avustuksella. Luku- ja tiedonhakutaitojen kehittyessä oppilaat saavat valmiuksia laatia yhä laajempia projekteja tutkivasta ja ongelmalähtöisestä näkökulmasta. Projektien aiheissa pyritään ottamaan huomioon oppilaiden omat kiinnostuksen kohteet. Tiedonhakuprojekteissa korostuvat kokonaisvaltainen opetus ja oppilaiden keskinäinen yhteistyö. Onnistuakseen se vaatii opettajilta tiivistä yhteistyötä ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä.

Kestävä kehitys on tärkeä osa koulumme jokapäiväistä toimintaa. Kestävä kehitys lähtee arkipäivän pienistä valinnoista kuten tavaroiden kierrättämisestä. Lisäksi erilaisten vierailukohteiden kautta oppilaat tutustuvat kestävän elämäntavan sosiaalisiin ulottuvuuksiin. Todellisen kestävän elämäntavan syntymien vaatii oppilaan omakohtaista luontosuhdetta. Tähän tarvittavat luontoelämykset löytyvät koulun lähiympäristöstä. Luokanopettajan apuna toimii luontokoulu, joka tarjoaa aitoja ja omakohtaisia luontoelämyksiä.

2.2 Oppimisympäristön kehittämisen painopisteet

Koulun sisäistä oppimisympäristöä kehitetään viihtyisämmäksi lisäämällä pieniä lukunurkkauksia ja työskentelypisteitä luokkiin ja käytäville. Luokkien järjestelyyn voidaan vaikuttaa esim. sermeillä, suurilla tyynyillä ja muilla huonekaluilla. Koulun käytävien työskentelypisteillä saadaan hajautettua ryhmätyöskentelyä luokkahuoneiden ulkopuolelle Taulut, viherkasvit ja aika ajoin vaihtuvat taidenäyttelyt lisäävät myös viihtyisyyttä.

Koulupihan käyttöä välituntiliikuntaan ohjataan pelivuoroilla ja tarjoamalla eri vuodenaikoihin sopivia leikkivälineitä.

Muista oppimisympäristöistä käytetään edelleen hyväksi oppimista tukevia paikkoja kuten esim. ympäröivää luontoa, teatteria, museota ja kirkkoa.

Ympäröivä luonto oppimisympäristönä

Ympäristökasvatuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristövastuullisia kansalaisia. Tässä ensiarvoisen tärkeää on myönteisen luontosuhteen syntyminen. Rakennuspalikat luontosuhteen syntymiseen oppilas pystyy saamaan ainoastaan itse toimimalla luonnossa. Hönttämäen koulun ympäristö tarjoaa tähän hyvät puitteet. Erityisesti Huutilammen maastoja on kehitetty luonto-opetusta silmällä pitäen. Aivan koulun lähistöllä oppilaat pääsevät tutkimaan ja kokemaan erilaisia ekosysteemejä, kuten metsä ja suo. Talviseen luontoon tutustutaan hiihtäen ja lumikenkäillen. Keväällä muuttolintuja opetellaan kiikaroimalla lähilammelle pysähtyneitä lintuja.

Apua luonto-opetuksessa opettajat saavat Timosenkosken luontokoululta. Luontokoulun varusteita, kuten tutkimusvälineitä ja lumikenkiä, hyödynnetään opetuksessa. Luokat osallistuvat luontokoulun ohjelmiin seuraavan suunnitelman

2.3 Opetuksen painotukset

Hönttämäen koulun opetuksessa hyödynnetään koulun luonnonläheistä sijaintia ja Timosenkosken luontokoulun tarjoamia ympäristökasvatuksen oppimisympäristöjä.

Ympäristökasvatuksen lisäksi koulun opetuksessa painotetaan myös muita kestävän kehityksen osa-alueita.

2.4 Koulun tietostrategia

"Tietoyhteiskunnan osaamisvaatimuksia voidaan lähestyä kahden hyvin erilaisen – kapean ja laajan – tulkinnan avulla. Kapea tulkinta on välinekeskeinen. Riittää, kun kaikki oppivat käyttämään tietokoneita, tietoverkkoja ja moniviestimiä. Laaja tulkinta suuntaa kiinnostuksensa välineiden ohella niihin työn ja osaamisen laadullisiin muutoksiin, jotka tietoyhteiskuntaan sisältyy. Nämä muutokset heijastuvat myös oppilaitosten arkeen. Ne ovat taustana tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian laadintatavoitteelle."

(Jäppinen OPM/2003:16, 10)

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön pääperiaatteet

Hönttämäen koulun tietostrategia

Koulumme opetuksessa pyrimme huolehtimaan siitä, että kaikki oppilaat saavat opetusta ainakin seuraavissa eri luokka-asteilla tavoiteltavissa tieto- ja viestintätekniikan vähimmäistaidoissa:

1. – 2. luokat

- tekstinkäsittelyohjelman käyttö oman tekstin kirjoittamiseen

- piirto-ohjelman käyttö

- luokka-asteelle soveltuvien opetusohjelmien käyttö

- luokka-asteelle soveltuvien multimediasovelluksien käyttö opettajan avustuksella

2. – 4. luokat

- tekstin tallentaminen ja tekstitiedoston avaaminen levykkeeltä

- oman tekstin muokkaaminen

- oman tuotosten tulostaminen

- luokka-asteelle soveltuvien multimediasovellusten käyttö opettajan avustuksella

- luokka-asteella soveltuvien opetusohjelmien käyttö

5. – 6. luokat

- yleisen tekstinkäsittelyn perushallinta ( kirjoittaminen, muokkaaminen, tallentaminen, kuvan liittäminen, tulostaminen)

- kuvankäsittelyjen perustietojen hallinta (Paint tai PaintShopPro7)

- sähköpostin käyttö, WebMail (kirjoittaminen, lähettäminen, liitetiedoston avaaminen)

- tiedoston hakeminen internetistä ja nettietiketin tunteminen

- luokka-astekohtainen opetusohjelmien käyttö

2.5 Yhteistyö koulutyön osana

2.5.1 Koulun sisäinen yhteistyö

Lukuvuoden alussa pidetään koko opettajakunnan yhteinen suunnittelupäivä. Silloin sovitaan tuntikehysresurssin käyttämisestä, opetuksen painopisteistä ja lukuvuoden aikana toteutettavista koko koulun yhteisistä teemoista. Suunnittelupäivänä jaetaan opettajien kesken oppiaineiden vastuualueet ja muita vuoden aikana vastaantulevia tehtäviä.

Noin kaksi kertaa kuukaudessa lukujärjestykseen varattuna YT-aikana pidetään opettajien kesken kokous, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita ja seurataan sekä tarkennetaan tehtyjä suunnitelmia. Lukuvuoden lopussa pidetään arviointitilaisuus, missä käydään läpi kuluneen lukuvuoden toimintaa.

Noin kaksi kertaa kuukaudessa pidetään opettajien kesken YT -palaveri, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita.

Samanaikaisopetusta järjestetään käytössä olevien resurssien mukaan ja sen toteuttamisesta sovitaan tuntikehyksen suunnittelun yhteydessä Avustava henkilökunta toimii opettajan apuna Oulun kaupungin opetustoimen luoman työnkuvan mukaan.

2.5.1.1 Yhteistyö opiskelun ohjauksessa

Hönttämäen koulussa opettajille kaikki oppilaat ovat ”meidän koulun lapsia”, joita yhdessä ohjataan. Opettajien yhteistyö ja tuntivaihdot sekä yhteiset käyttäytymisen pelisäännöt edesauttavat opettajaa tuntemaan ja samalla ohjaamaan koulun oppilaita useilta luokilta.

Oppilaan ohjaus käynnistyy jo esikoululaisten siirtokeskusteluista ennen koulun aloitusta.

Alkuopetuksessa oppilaan ohjaus painottuu työskentelytapojen ja sosiaalisten taitojen harjoitteluun.

Oppilaan siirtymistä alkuopetuksesta kolmannelle luokalle helpottaa, jos oma opettaja voi jatkaa luokan kanssa.

Siirtyminen Merikosken kouluun seitsemännelle luokalle on suuri muutos ja edellyttää tilaisuuksia vanhemmille sekä oppilaille. ”Seiskalle” -illat aloittaa prosessin tammikuussa.

Erityisluokkavalinnoissa (2. ja 6. luokat) ohjataan oppilaat ja huoltajat opetusta järjestävien koulujen vanhempainiltoihin.

S2 kielen valintaa (4. luokka) ohjataan kirjeitse tai vanhempainillassa

2.5.1.2 Oppilaiden yhteistyö ja osallisuus

Hönttämäen koulussa:

Oppilaiden yhteenkuuluvuutta rakennetaan liikuntasalissa pidettävissä koko koulun yhteisissä päivänavauksissa ja muissa tilaisuuksissa. Koko koulua koskevat teemat, retket ja vierailut mahdollistavat myös luokka-asteiden yli tapahtuvan yhteistyön. Syventävillä kursseilla (3-4, 5-6) oppilaat työskentelevät yhdessä erilaisissa ryhmissä ja tämä lisää myös toisten oppilaiden tuntemusta sekä lisää yhteisöllisyyttä.

Vihreälippu projektin oppilasraati, jossa on edustus jokaiselta luokalta, on merkittävä oppilaiden vaikuttamisen ja toimimisen harjoittelupaikka. Ruokalatoimikunnassa on myös edustajat kaikilta luokilta.

Luokkien kestävän kehityksen työtehtävät (ks. 7.3.5) harjaannuttavat oppilaita yhteisvastuullisuuteen koulun arkikäytännöissä. Koulun kummilapsen tukeminen antaa oppilaille mahdollisuuden käytännön kehitysyhteistyöhön.

2.5.2 Yhteistyö yhtenäisellä oppimisen polulla

2.5.3 Yhteistyö kotien kanssa

Hönttämäen koulun yhteistyö kotien kanssa tapahtuu monella eri tavalla.

Koulutoimikunta:

Tapaamisissa rehtori informoi vanhempien edustajia koulun ajankohtaisista asioista.

Koulutoimikunnan tehtävänä on tarvittaessa ottaa kantaa koulun toimintaan ja toimintaedellytyksiin. Siihen kuuluu yksi edustaja jokaiselta luokalta, opettajien edustaja ja rehtori. Koulutoimikunta kokoontuu kerran lukukaudessa.

Luokkatoimikunta:

Luokkatoimikunta koostuu 3 – 6:sta luokan oppilaiden vanhemmasta. Luokkatoimikunta on ideariihi, joka valmiiksi pohtii luokalle esille tuotavia asioita liittyen esimerkiksi retkiin ja varainhankintaan tai oppilaiden ja vanhempien yhteisiin tapahtumiin. Luokkatoimikunnassa keskustellaan myös muista luokkaan liittyvistä asioista. Olisi hyvä, jos vanhemmat olisivat aktiivisia toimijoita ja opettajan rooli ei korostuisi liikaa.

Tapaamiset vanhempien kanssa:

Vähintään kerran lukuvuodessa on koko koulun vanhempainilta. Sen aiheena voi olla alustus kasvatuksellisesta aiheesta tai muu ajankohtainen asia. Saman vanhempainillan yhteydessä on myös luokkakohtaiset vanhempainillat. Opettajan, oppilaan ja huoltajan yhteiset arviointikeskustelut järjestetään kaksi kertaa vuodessa.

Tiedottaminen:

Syksyin ensimmäisessä vanhempaintilaisuudessa tärkeänä tavoitteena on esitellä luokka-asteen vuoden opetukselliset tavoitteet. Arviointikeskusteluissa keskitytään oppilaan kehitykseen ja tarkastellaan minkälaiset oppimistavoitteet asetetaan seuraavalle lukukaudelle. Keskeiset koulun tiedot kerätään syksyllä jaettavaan koulutiedotteeseen. Opettajat lähettävät luokkakohtaisia tiedotteita aina tarpeen mukaan.

2.5.4 Muu ammatillinen yhteistyö

2.6 Kuvaus kouluvuoden työn periaatteista

2.7 Koulun säännöt

Tähän pyrimme

Haluamme toimia siten, että kaikkien oli mukava käydä koulua; siksi pyrimme aina ottamaan huomioon toiset ihmiset. Hyvä järjestys ja siisteys luokassa tekevät koulunkäyntimme turvalliseksi ja miellyttäväksi. Pyrimme täsmällisyyteen ja vastuullisuuteen.

Koulumatkat

Koulumatkalla noudatamme liikennesääntöjä sekä koulun ja kodin antamia ohjeita.

- Koulumatkalla käyttäydymme kohteliaasti, ystävällisesti ja rauhallisesti.

- Tieliikenteessä liikumme varoen käyttäen kevyenliikenteen väyliä.

- Mikäli koulumatkamme on alle 500m, emme käytä polkupyörää vaan kuljemme kävellen.

- Pyörät säilytämme lukittuna niille varatuissa polkupyörätelineissä.

- Koulumatkat kuuluvat koulupäivään.

Välitunti

- Välitunnille menemme heti oppitunnin jälkeen turhia viivyttelemättä.

- Välitunnilla leikkiessämme otamme toiset huomioon ja vältämme rajuja leikkejä.

- Koulualueelta poistumme kouluaikana vain opettajan luvalla.

- Välitunnilta tulemme sisälle rauhallisesti heti kellon soitua.

- KKK = Käytävällä Kuljemme Kävellen

Luokassa

Teemme tehtävämme huolellisesti ja noudatamme annettuja ohjeita. Arvostamme jokaisen oppilaan ja opettajan työtä antamalla heille työrauhan.

Ruokailu

Ruokailussa odotamme vuoroamme ja syömme rauhallisesti, hyviä ruokailutapoja noudattaen. Ruokailussa harjoittelemme myös veitsen ja haarukan käyttöä sekä totuttelemme syömään kaikkia ruokalajeja.

Koulupäivän jälkeen

Koulupäivän jälkeen meillä on mahdollisuus osallistua koulumme iltapäivätoimintaan tai kerhoihin, joissa noudatamme myös koulun sääntöjä.

2.8 Koulun toiminnan kehittäminen ja arviointi

Hönttämäen koulussa suoritetaan vuosittaiseen työsuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden arviointi lukuvuoden lopussa. Arviointiin osallistuu koko opettajakunta.

Kolmen vuoden välein tehdään vanhempien keskuudessa mielikuvakysely. Kyselykaavake on aina samanlainen, joten tulosten vertailu aiempiin kyselyihin auttaa analysointia.

3 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET

3.1 Koulun tuntijako

HÖNTTÄMÄEN KOULUN TUNTIJAKO