Hönttämäen koulu

Versio 13.11.2007

 

 

 

Oulun opetustoimen perusopetuksen

OPETUSSUUNNITELMAN

Yhteiset osuudet

 

Otetaan käyttöön 1.8.2005 alkaen 

 

Opetussuunnitelman sisältö

 

1      KOULUN TYÖN PERUSTA.

1.1       Arvot ja toiminta-ajatus.

1.2       Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet

2      KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KUVAUS.

2.1       Oppimis- ja tiedonkäsitys opetuksen suunnittelun lähtökohtina.

2.2       Oppimisympäristön kehittämisen painopisteet

2.3       Opetuksen painotukset

2.4       Koulun tietostrategia.

2.5       Yhteistyö koulutyön osana.

2.5.1      Koulun sisäinen yhteistyö.

2.5.1.1        Yhteistyö opiskelun ohjauksessa.

2.5.1.2        Oppilaiden yhteistyö ja osallisuus.

2.5.2      Yhteistyö yhtenäisellä oppimisen polulla.

2.5.3      Yhteistyö kotien kanssa.

2.5.4      Muu ammatillinen yhteistyö.    

2.6       Kuvaus kouluvuoden työn periaatteista.

2.7       Koulun säännöt

2.8       Koulun toiminnan kehittäminen ja arviointi

3      OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET.

3.1       Koulun tuntijako.

3.2       Oppilaaksi ottamisen periaatteet

3.3       Opinnoissa etenemisen periaatteet

3.4       Koulun kieliohjelma.

3.5       Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien opetus.

4      OPISKELUN YLEINEN TUKI

4.1       Tukiopetus.

4.2       Oppimissuunnitelman laatimisen yleiset periaatteet

4.3       Oppilashuollon suunnitelma.

4.3.1      Koulun oppilashuoltotyö.

4.3.2      Kouluterveydenhuolto.

4.3.3      Kouluruokailu ja -kuljetukset

4.4       Koulun kerhotoiminta.

5      ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS.

5.1       Yleiset periaatteet

5.2       Oppilaan tukeminen opetuksen siirtymävaiheissa.

5.3       Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestäminen.

5.4       Oppilaan siirtyminen erityisopetukseen.

5.5       HOJKS:n laatimisen periaatteet

5.6       Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden työelämään tutustuminen.

6      ARVIOINTI

6.1       Oppilaan arvioinnin periaatteet

6.1.1      Arviointi opintojen aikana.

6.1.2      Päättöarviointi

6.1.3      Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle.

6.2       Todistukset

7      OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT.

7.1       Opetus ensimmäisillä vuosiluokilla.

7.2       Opetuksen eheyttämisen ja aihekokonaisuuksien toteuttaminen.

7.3       Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain.

7.3.1      Äidinkieli ja kirjallisuus.

7.3.1.1        Suomi äidinkielenä.

7.3.1.2        Suomi toisena kielenä.

7.3.2      Toinen kotimainen kieli (B-ruotsi)

7.3.3      Vieraat kielet

7.3.4      Matematiikka.

7.3.5      Ympäristö- ja luonnontieto.

7.3.6      Biologia ja maantieto.

7.3.7      Fysiikka ja kemia.

7.3.8      Terveystieto.

7.3.9      Uskonto.

7.3.9.1        Evankelisluterilainen uskonto.

7.3.9.2        Ortodoksinen uskonto.

7.3.9.3        Muut uskonnot

7.3.10         Elämänkatsomustieto.

7.3.11         Historia ja yhteiskuntaoppi

7.3.12         Musiikki

7.3.13         Kuvataide.

7.3.14         Käsityö.

7.3.15         Liikunta.

7.3.16         Valinnaiset aineet

7.3.17         Oppilaanohjaus.

8      OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄT SUUNNITELMAT..

8.1       Työsuunnitelma.

8.2       Koulun kestävän kehityksen suunnitelma.

8.3       Koulun turvallisuuteen ja kriisitilanteisiin liittyvät suunnitelmat

8.4       Koulun kulttuuriopetuksen suunnitelma.

8.5       Saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin opetussuunnitelma.

8.6       Maahanmuuttajaoppilaiden oman äidinkielen opetus.

8.7       Valmistavan opetuksen opetussuunnitelma.

9      LIITTEET.

9.1      Asetuksen mukaiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet

9.2       Oulun perusopetuksen tuntijako.

9.3       Moniammatillinen yhteistyö esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheessa.

9.4       Oppilaan siirtyminen 7. luokalle.

9.5       Hyvän osaamisen kuvaukset ja päättöarvioinnin kriteerit oppiaineittain.

9.6       Kuvaus oppilaan tietostrategisesta osaamisesta peruskoulun päättövaiheessa.

9.7       Suositus käyttäytymisen arviointikriteereiksi Oulussa.

9.8       Kielitaidon tasojen kuvaamisasteikko.

9.9       Oulun kaupungin kieliohjelma.

 

 

 

 

 

 

 

 

 


1         KOULUN TYÖN PERUSTA

 

1.1      Arvot ja toiminta-ajatus

 

 

Tekstikehys:  Kasvatus ja opetus edellyttävät määrätietoista arvopäämääriin suuntautumista, perusteltujen valintojen tekemistä ihanteiden ja arvostusten pohjalta. Kasvatus ja opetustyö on yhteiskunnallista toimintaa. Pyrkimys demokratiaan, ihmisarvon kunnioittamiseen, oikeudenmukaisuuteen ja luonnon elinkelpoisena säilyttämiseen ovat ohjenuoria koulutyölle. Kasvatuksessa on vahvistettava myös yksilön minuutta hyvän elämän rakennusaineena ja kasvualustana hyvinvoivalle yhteisölle. Oulun kaupungin opetustoimessa sitoudutaan näihin opetussuunnitelman perusteiden pohjana oleviin periaatteisiin. Oulun kaupungin opetustoimen visiona on yhteistyössä avaimet elämässä onnistumiseen. Yhteistyö on paitsi koulun kehittämisen edellytys, myös kasvatuksen päämäärä. Opetusta kehitetään yksilölliseen suuntaan ja se järjestetään oppijan edellytysten mukaisesti. Opetus antaa valmiuksia elinikäiseen oppimiseen. Koulu kehittää yleissivistävien tietojen ja taitojen lisäksi oppilaan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä oppimisen taitoja. Kasvatuksen tavoitteena on vastuullinen, osallistuva kansalainen.  

 

 

 

 

 

 

 

 

Kasvatustyön päämäärä:

Hönttämäen koulussa pyrimme kasvattamaan lapsista itsestään, kanssaihmisistään ja ympäristöstään vastuuta kantavia yhteiskunnan jäseniä, joilla on taito myös epäonnistua terveellä tavalla. Koulutehtävien ja luokkakohtaisten vastuualueiden avulla oppilaita opetetaan arvostamaan työntekoa.

 

 

Moraaliperusta

Hönttämäen koulussa lasta opetetaan tuntemaan suomalainen kulttuuri ja perinteet sekä ymmärtämään suomalaisen kulttuuritaustan pohjalta ero oikean ja väärän välillä.

 

 

Yksilöllisyys

Hönttämäen koulussa pyrimme huomioimaan lapsen persoonallisuuden ja pyrimme vahvistamaan hänen positiivisia piirteitään, jotka edesauttavat häntä kasvamaan yhteiskuntakelpoiseksi jäseneksi.

 

Hönttämäen koulun toiminta-ajatus: 

    Hönttämäen koulun turvallisessa ilmapiirissä lapset kasvavat kohteliaiksi ja

toiset ihmiset huomioiviksi kansalaisiksi.

 

Aktiivisuutta ja omatoimisuutta painottavan opetuksen myötä lapsiin kasvaa halu

 jatkuvaan tiedonhankkimiseen. He harjaantuvat koulussa myös säästäväisyyteen ja

kestävän kehityksen mukaiseen elämään.

 

 

 

1.2      Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet

 

 

 

Hönttämäen koulun konkreettisia  pedagogisia käytänteitä ovat:

 

     - luokka-astekohtaiset työtehtävät

     - yhteisten sääntöjen noudattaminen  koko kouluyhteisön kesken

     - käytöksenseurantajärjestelmä 

 

  

2         KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KUVAUS

 

2.1      Oppimis- ja tiedonkäsitys opetuksen suunnittelun lähtökohtina

 

Tekstikehys:   Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan, että oppiminen on yksilöllistä ja yhteisöllistä tietojen ja taitojen rakentamista. Oppimisprosessin käynnistymisen edellytyksenä on oppilaan motivoituminen. Motivaation virittäjänä opettajalla on tärkeä tehtävä. Opettajan tulee olla tietoinen oppilaan tietopohjasta, oppimis- ja työskentelytavoista ja hänen käsityksestään itsestään oppijana. Oppimista säätelee myös oppijan kulttuuritausta, hänen käsityksensä opittavan asian merkityksestä hänen elämässään.   Onnistuneessa oppimisprosessissa oppilas on tietoinen opiskelun tavoitteesta. Hänellä on mahdollisuus olla osallisena työskentelyn suunnittelussa ja arvioinnissa. Oppiminen on aktiivista toimintaa ja tehokasta silloin, kun opittava asia kiinnostaa ja liittyy mielekkäällä tavalla aikaisempaan kokemukseen ja tietorakenteeseen.   Opiskeluprosessin ohjaamisessa ja oppimisen näkyväksi tekemisessä opettajalla on merkittävä tehtävä. Opettaja kannustaa ja auttaa oppilasta havainnoimaan ja arvioimaan oppimisen kulkua ja tavoitteen saavuttamista. Opettajan tehtävänä on myös auttaa oppilasta jäsentämään tietoa ja ymmärtämään asiayhteyksiä aiemmin opitun ja uuden tiedon välillä. Opettaja auttaa oppilasta ymmärtämään tiedon muuttuvaa luonnetta ja sen kulttuurisidonnaisuutta. Opetuksessa on olennaista antaa esimerkkejä ja malleja tiedon soveltamisesta oppijan kokemusmaailmaan.   Oppiminen on tilannesidonnaista. Oppimiseen tarvitaan aikaa, ohjausta ja rohkaisua. Opetuksen suunnittelun tavoitteena on kiireetön, salliva ja luova työskentelyilmapiiri, jossa on sijaa vuorovaikutteiseen työskentelyyn sekä opettajan että toisten oppilaiden kanssa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hönttämäen koulussa oppilaat harjaantuvat itsenäiseen tiedonhakuun toimivan ja kehittyvän koulukirjaston avulla. Tiedonhakutaidot kehittyvät systemaattisesti koulun tietostrategiaan kirjattujen luokkakohtaisten tavoitteiden mukaisesti.

 

Toimiva koulukirjasto edesauttaa monipuolisen lukutaidon kehittymistä. Käytännössä kirjastoa voi hyödyntää jo lukutaidoton ensimmäisen luokan oppilas kummioppilaan avustuksella. Luku- ja tiedonhakutaitojen kehittyessä oppilaat saavat valmiuksia laatia yhä laajempia projekteja tutkivasta ja ongelmalähtöisestä näkökulmasta. Projektien aiheissa pyritään ottamaan huomioon oppilaiden omat kiinnostuksen kohteet. Tiedonhakuprojekteissa korostuvat kokonaisvaltainen opetus ja oppilaiden keskinäinen yhteistyö. Onnistuakseen se vaatii opettajilta tiivistä yhteistyötä ja toiminnan jatkuvaa kehittämistä.

 

Kestävä kehitys on tärkeä osa koulumme jokapäiväistä toimintaa. Kestävä kehitys lähtee arkipäivän pienistä valinnoista kuten tavaroiden kierrättämisestä. Lisäksi erilaisten vierailukohteiden kautta oppilaat tutustuvat kestävän elämäntavan sosiaalisiin ulottuvuuksiin. Todellisen kestävän elämäntavan syntymien vaatii oppilaan omakohtaista luontosuhdetta. Tähän tarvittavat luontoelämykset löytyvät koulun lähiympäristöstä. Luokanopettajan apuna toimii luontokoulu, joka tarjoaa aitoja ja omakohtaisia luontoelämyksiä.

2.2      Oppimisympäristön kehittämisen painopisteet

 Tekstikehys:  Opetussuunnitelman perusteissa oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimisen fyysistä ja psyykkistä kokonaisuutta, jossa oppiminen tapahtuu.  Psyykkinen oppimisympäristö muodostuu kognitiivisista, emotionaalisista ja sosiaalisista rakenteista.   Opetussuunnitelman taustalla oleva oppimiskäsitys edellyttää oppimisympäristön arviointia ja kehittämistä. Hyvässä oppimisympäristössä oppilaalla on mahdollisuus tehdä valintoja omien oppimisedellytystensä ja kiinnostuksensa mukaisesti. Oppiminen perustuu oppilaan toiminnallisuuteen ja aktiiviseen työskentelyyn, jossa käytetään laajasti hyväksi kaikkia koulun ja sen ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia. Uudistuva oppimisympäristö asettaa vaatimuksia opetusmenetelmien kehittämiselle. Tavoitteena on turvallinen, ergonominen, muunneltava ja viihtyisä oppimisympäristö.   Oppimisympäristön erityispiirteitä eri oppiaineiden osalta tarkastellaan luvussa 7.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Koulun sisäistä oppimisympäristöä kehitetään viihtyisämmäksi lisäämällä pieniä lukunurkkauksia ja työskentelypisteitä luokkiin ja käytäville. Luokkien järjestelyyn voidaan vaikuttaa esim. sermeillä, suurilla tyynyillä ja muilla huonekaluilla.  Koulun käytävien työskentelypisteillä saadaan  hajautettua ryhmätyöskentelyä luokkahuoneiden ulkopuolelle Taulut, viherkasvit ja aika ajoin vaihtuvat taidenäyttelyt lisäävät myös viihtyisyyttä.

 

Koulupihan käyttöä välituntiliikuntaan ohjataan pelivuoroilla ja tarjoamalla eri vuodenaikoihin sopivia leikkivälineitä.

 

Muista oppimisympäristöistä käytetään edelleen hyväksi oppimista tukevia paikkoja kuten esim. ympäröivää luontoa, teatteria, museota ja kirkkoa.

 

 

Ympäröivä luonto oppimisympäristönä

 

Ympäristökasvatuksen tavoitteena on kasvattaa ympäristövastuullisia kansalaisia. Tässä ensiarvoisen tärkeää on myönteisen luontosuhteen syntyminen. Rakennuspalikat luontosuhteen syntymiseen oppilas pystyy saamaan ainoastaan itse toimimalla luonnossa. Hönttämäen koulun ympäristö tarjoaa tähän hyvät puitteet. Erityisesti Huutilammen maastoja on kehitetty luonto-opetusta silmällä pitäen. Aivan koulun lähistöllä oppilaat pääsevät tutkimaan ja kokemaan erilaisia ekosysteemejä, kuten metsä ja suo. Talviseen luontoon tutustutaan hiihtäen ja lumikenkäillen. Keväällä muuttolintuja opetellaan kiikaroimalla lähilammelle pysähtyneitä lintuja.

 

Apua luonto-opetuksessa opettajat saavat Timosenkosken luontokoululta. Luontokoulun varusteita, kuten tutkimusvälineitä ja lumikenkiä, hyödynnetään opetuksessa. Luokat osallistuvat luontokoulun ohjelmiin seuraavan suunnitelman

 

 

 

2.3      Opetuksen painotukset

 

 

Hönttämäen koulun opetuksessa hyödynnetään koulun luonnonläheistä sijaintia ja Timosenkosken luontokoulun  tarjoamia ympäristökasvatuksen oppimisympäristöjä.

 

Ympäristökasvatuksen lisäksi koulun opetuksessa painotetaan myös muita kestävän kehityksen osa-alueita.

 

 

 

2.4      Koulun tietostrategia

 

 

"Tietoyhteiskunnan osaamisvaatimuksia voidaan lähestyä kahden hyvin erilaisen – kapean ja laajan – tulkinnan avulla.  Kapea tulkinta on välinekeskeinen.  Riittää, kun kaikki oppivat käyttämään tietokoneita, tietoverkkoja ja moniviestimiä.  Laaja tulkinta suuntaa kiinnostuksensa välineiden ohella niihin työn ja osaamisen laadullisiin muutoksiin, jotka tietoyhteiskuntaan sisältyy.  Nämä muutokset heijastuvat myös oppilaitosten arkeen.  Ne ovat taustana tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian laadintatavoitteelle."

(Jäppinen OPM/2003:16, 10)

 

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön pääperiaatteet

 

Tekstikehys:   Onnistuneissa oppimistilanteissa oppilaan on mahdollista kehittää vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojaan, asettaa itselleen tavoitteita ja seurata niiden saavuttamista sekä oppia tiedon hankinnan ja prosessoinnin taitoja. Nämä tavoitteet toteutuvat laadukkaassa tietoverkkoja ja tietoteknisiä oppimisympäristöjä hyödyntävässä opetuksessa.   Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävä opetus antaa luontevan mahdollisuuden oppiaineiden integrointiin ja yhteistyöhön. Tavoitteena on, että tarvittavat tekniset tiedot ja taidot opitaan muun opiskelun yhteydessä osana opiskeluprosessia. Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnetään jokaisessa oppiaineessa ja aihekokonaisuuksissa pedagogisesti mielekkäällä tavalla.   Opetus suunnitellaan oppilaiden erilaiset taitotasot huomioon ottaen ja opetusta eriyttäen. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuuksia tehdä valintoja oman mielenkiintonsa mukaisesti opettajan ohjauksessa. Oleellista on myös vuorovaikutus opiskelun aikana sekä palautteen saaminen ja antaminen. Oppilaat ohjataan käyttämään verkkopohjaisia oppimisympäristöjä jo varhain. Oppilaat tutustuvat verkkokäyttäytymisen pelisääntöihin ja verkossa liikkujan oikeuksiin. Erityisesti opetuksessa on huomioitava ne oppilaat, joiden kotoa saama malli tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisestä on suppea. Keskeistä on myös tyttöjä motivoivan työskentelyn kehittäminen.   

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hönttämäen koulun tietostrategia

 

Koulumme opetuksessa pyrimme huolehtimaan siitä, että kaikki oppilaat saavat opetusta ainakin seuraavissa eri luokka-asteilla tavoiteltavissa tieto- ja viestintätekniikan vähimmäistaidoissa:

 

1.      – 2. luokat

 

-          tekstinkäsittelyohjelman käyttö oman tekstin kirjoittamiseen

-          piirto-ohjelman käyttö

-          luokka-asteelle soveltuvien opetusohjelmien käyttö

-          luokka-asteelle soveltuvien multimediasovelluksien käyttö opettajan avustuksella

 

2.      – 4. luokat

                     

-          tekstin tallentaminen ja tekstitiedoston avaaminen levykkeeltä

-          oman tekstin muokkaaminen

-          oman tuotosten tulostaminen

-          luokka-asteelle soveltuvien multimediasovellusten käyttö opettajan avustuksella

-          luokka-asteella soveltuvien opetusohjelmien käyttö

 

 

5. – 6. luokat

 

-          yleisen tekstinkäsittelyn perushallinta ( kirjoittaminen, muokkaaminen,  tallentaminen, kuvan liittäminen, tulostaminen)

-          kuvankäsittelyjen perustietojen hallinta (Paint tai PaintShopPro7)

-          sähköpostin käyttö, WebMail (kirjoittaminen, lähettäminen, liitetiedoston avaaminen)

-          tiedoston hakeminen internetistä ja nettietiketin tunteminen

-          luokka-astekohtainen opetusohjelmien käyttö

 

 

2.5      Yhteistyö koulutyön osana

  

Tekstikehys: Opetustoimen strategia korostaa yhteistyötä: yhteistyöllä avaimet elämässä onnistumiseen. Yhteistyö on koulun kehittämisen edellytys ja yhteistyötaidot ovat koulun kasvatuksen päämäärä. Rajalliset resurssit ja toisaalta kouluun kohdistuvat haasteet vaativat koululta yhä tiiviimpää yhteistyötä opettajien, muiden ammattilaisten ja huoltajien kanssa. Laadukas työskentely monissa ammateissa edellyttää hyviä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Tämän vuoksi oppilaiden on hyvä nähdä ja  kokea yhteistyön merkitys jo koulutyössä.

 

 

 

 

 

 

2.5.1   Koulun sisäinen yhteistyö

 

Lukuvuoden alussa pidetään koko opettajakunnan yhteinen suunnittelupäivä. Silloin  sovitaan tuntikehysresurssin käyttämisestä, opetuksen painopisteistä ja  lukuvuoden aikana toteutettavista koko koulun yhteisistä teemoista. Suunnittelupäivänä  jaetaan opettajien kesken oppiaineiden vastuualueet ja muita vuoden aikana vastaantulevia tehtäviä.

 

Noin kaksi kertaa kuukaudessa lukujärjestykseen varattuna YT-aikana pidetään opettajien kesken kokous, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita ja seurataan sekä tarkennetaan tehtyjä suunnitelmia. Lukuvuoden lopussa pidetään arviointitilaisuus, missä käydään läpi kuluneen lukuvuoden toimintaa.

 

Noin kaksi kertaa kuukaudessa pidetään opettajien kesken YT -palaveri, jossa käsitellään ajankohtaisia asioita.

 

Samanaikaisopetusta järjestetään käytössä olevien resurssien mukaan ja sen toteuttamisesta sovitaan tuntikehyksen suunnittelun yhteydessä Avustava henkilökunta toimii opettajan apuna Oulun kaupungin opetustoimen luoman työnkuvan mukaan.

2.5.1.1     Yhteistyö opiskelun ohjauksessa

Tekstikehys:   Oppilaan opintojen ohjauksesta huolehtivat kaikki opettajat yhteistyössä koko perusopetuksen ajan. Ohjauksen tehtävänä on oppimisen taitojen ja valmiuksien kehittäminen sekä opintoihin liittyvien ongelmien ennaltaehkäiseminen. Ohjauksella tuetaan erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia oppilaita.   Ohjaus ja tiedon kulku korostuvat erityisesti opintojen nivelvaiheissa kuten siirryttäessä esiopetuksesta kouluun, alkuopetuksesta kolmannelle luokalle, alakoulusta yläkouluun, peruskoulusta toiselle asteelle sekä uuden oppiaineen alkaessa, oppiaineiden nivelkohdissa ja opettajan tai koulun vaihtuessa. Myös oppilaan turvallista siirtymistä peruskoulusta toiselle asteelle tuetaan yhteistyön avulla.   Ohjauksella annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajille työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Ohjauksen näkökulma on osa oppilaan, opettajan ja huoltajan välisten arviointikeskustelujen sisältöjä. Huoltajille tarjotaan myös muita oppilaan opiskelua ja valintoja tukevia tilaisuuksia.   Eri oppiaineissa on tärkeää korostaa tietoja ja taitoja työ- ja elinkeinoelämän näkökulmasta sekä painottaa yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnan toiminnan kannalta. Ohjaustehtävä käsittää yhteistyön järjestämisen paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa koko koulun toiminnan tasolla.  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hönttämäen koulussa opettajille kaikki oppilaat ovat  ”meidän koulun lapsia”, joita yhdessä ohjataan. Opettajien yhteistyö ja tuntivaihdot sekä yhteiset käyttäytymisen pelisäännöt edesauttavat opettajaa tuntemaan  ja samalla ohjaamaan koulun oppilaita useilta luokilta.

 

 

 

 

 

 

 

 

2.5.1.2     Oppilaiden yhteistyö ja osallisuus

 

 

 

 

Tekstikehys:   Perusopetuksen tavoitteena on kannustaa oppilaita yhteisten asioiden hoitoon ja vastuun kantamiseen sekä omassa kouluyhteisössä että paikallisyhteisössä. Osallisuuden käsittelyssä edetään oppilaan ikäkauden mukaan alkaen kodista, omasta luokasta ja koulusta, paikallisyhteisön kautta koko yhteiskuntaan. Yhteistyön ja osallisuuden avulla tuetaan oppilaan kasvua omatoimiseksi, päämäärätietoiseksi, osallistuvaksi kansalaiseksi, jolla on realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Oppilaan osallisuus toteutuu myös mahdollisuutena vaikuttaa omaan opiskeluprosessiin sekä päämäärien että tavoitteiden asetteluun.   Opetustoimen strategian mukaisesti jokaisessa koulussa on oma oppilaskunta. Kouluissa kehitetään monimuotoista oppilaskuntatoimintaa ja kannustetaan oppilaita osallistumaan nuorisotoimen alueelliseen yhteistyöhön.

 

Hönttämäen koulussa:

 

Oppilaiden yhteenkuuluvuutta rakennetaan liikuntasalissa pidettävissä koko koulun yhteisissä päivänavauksissa ja muissa tilaisuuksissa. Koko koulua koskevat teemat, retket ja vierailut mahdollistavat myös luokka-asteiden yli tapahtuvan yhteistyön. Syventävillä kursseilla (3-4, 5-6) oppilaat työskentelevät yhdessä erilaisissa ryhmissä ja tämä lisää myös toisten oppilaiden tuntemusta sekä lisää yhteisöllisyyttä.

 

Vihreälippu projektin oppilasraati, jossa on edustus jokaiselta luokalta, on merkittävä oppilaiden vaikuttamisen ja toimimisen harjoittelupaikka. Ruokalatoimikunnassa on myös edustajat kaikilta luokilta.

 

Luokkien kestävän kehityksen  työtehtävät (ks. 7.3.5) harjaannuttavat oppilaita yhteisvastuullisuuteen koulun arkikäytännöissä. Koulun kummilapsen tukeminen antaa oppilaille mahdollisuuden käytännön kehitysyhteistyöhön.

 

 

2.5.2   Yhteistyö yhtenäisellä oppimisen polulla

 

Tekstikehys: Perusopetuksen kehittämisen tavoitteena on luoda yhtenäinen oppimisen polku. Tämä edellyttää opettajien yhteistyötä oppilaan siirtyessä esiopetuksesta kouluun, alakoulusta yläkouluun ja aina, kun opettaja vaihtuu. Yhteistyö on ammatillista keskustelua ja tiedon vaihtoa oppilaan taustasta, oppimisesta, opiskelun tavoitteista ja oppilasarvioinnista hyvän oppimisen tueksi. Samalla opettajat tutustuvat toistensa työhön ja eri koulujen kulttuuriin. Opettajien laaja tuntemus esi- ja perusopetuksen kentästä on oleellista opetuksen ja koulun kehittämisessä. Oppilaalla on oikeus opiskella ympäristössä, jossa hänen varhaisempi oppimishistoriansa tunnetaan ja jossa hänen omia oppimistavoitteitaan kunnioitetaan.   Esiopetuksesta kouluun siirtyvien oppilaiden osalta on käytössä tiedonsiirtolomake. Oppilas luo käsitystä koulusta ja oppilaana olemisesta jo ensimmäisten kontaktien aikana. Tämän vuoksi kouluun ilmoittautumiseen ja tutustumistilaisuuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota.        

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


2.5.3   Yhteistyö kotien kanssa

Tekstikehys:   Päävastuu lapsen kasvatuksesta on aina hänen huoltajillaan. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä. Huoltajien on tärkeää koko perusopetuksen ajan ottaa vastuu lapsensa tavoitteellisesta koulutyöstä. Koulu tukee huoltajia tässä tehtävässä tiedottamalla ja järjestämällä tapaamisia. Yhteistyölle etsitään luontevia tapoja yhdessä huoltajien kanssa. Yhteistyö huoltajien kanssa on erityisen tärkeää ongelmatilanteissa ja opetuksen nivelvaiheissa.   Luokanopettaja tai luokanvalvoja kutsuu oppilaan ja huoltajat arviointikeskusteluun lautakunnan päätöksen mukaisesti. Yhteinen keskustelu auttaa oppilasta arvioimaan oppimistaan ja ottamaan vastuuta työskentelystään. Oppilaan mukana olo keskusteluissa on tärkeää. Huoltajille keskustelut antavat tarvittavaa tietoa lapsen koulutyön tukemiseksi. Opettajalle yhteiset keskustelut ovat tärkeitä oppilaan tuntemuksen kannalta. Arviointikeskusteluissa keskustellaan oppilaan opintojen etenemisestä, työskentelytaidoista ja käyttäytymisestä sekä asetetaan yhteisiä tavoitteita opiskelulle. Keskusteluissa käsitellään myös oppilaan ohjauksen kannalta ajankohtaisia aiheita. Keskustelun tuloksia on hyvä dokumentoida esimerkiksi oppilaan oppimissuunnitelmaan.   Huoltajille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua koulun kehittämiseen. Jokaisessa oululaisessa peruskoulussa toimii vanhempien edustajisto (esim. kotikoulutoimikunta). Toimikunnan edustajien valinnasta ja toimenkuvasta sovitaan huoltajien kanssa. Vanhempien edustajisto tukee koulutyötä ottamalla kantaa ja vaikuttamalla koulua koskeviin päätöksiin luottamuselimissä ja alueellisissa yhteistyöryhmissä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hönttämäen koulun yhteistyö kotien kanssa tapahtuu monella eri tavalla.

 

 

Koulutoimikunta:

Tapaamisissa rehtori informoi vanhempien edustajia koulun ajankohtaisista asioista.

Koulutoimikunnan tehtävänä  on tarvittaessa ottaa kantaa koulun toimintaan  ja toimintaedellytyksiin. Siihen kuuluu yksi edustaja jokaiselta luokalta, opettajien edustaja ja rehtori.  Koulutoimikunta kokoontuu kerran lukukaudessa.

 

 

Luokkatoimikunta:

Luokkatoimikunta koostuu  3 – 6:sta  luokan oppilaiden vanhemmasta. Luokkatoimikunta on ideariihi, joka valmiiksi pohtii luokalle esille tuotavia asioita liittyen esimerkiksi retkiin ja varainhankintaan tai oppilaiden ja vanhempien yhteisiin tapahtumiin. Luokkatoimikunnassa keskustellaan myös muista luokkaan liittyvistä asioista. Olisi hyvä, jos vanhemmat olisivat aktiivisia toimijoita ja  opettajan rooli ei  korostuisi liikaa.

 

 

Tapaamiset vanhempien kanssa:

Vähintään kerran lukuvuodessa on koko koulun vanhempainilta. Sen aiheena voi olla alustus kasvatuksellisesta aiheesta tai muu ajankohtainen asia. Saman vanhempainillan  yhteydessä on myös luokkakohtaiset vanhempainillat. Opettajan, oppilaan ja huoltajan yhteiset arviointikeskustelut järjestetään kaksi kertaa vuodessa.

 

 

Tiedottaminen:

Syksyin ensimmäisessä vanhempaintilaisuudessa tärkeänä tavoitteena on esitellä luokka-asteen vuoden opetukselliset tavoitteet. Arviointikeskusteluissa  keskitytään oppilaan kehitykseen ja tarkastellaan  minkälaiset oppimistavoitteet asetetaan seuraavalle lukukaudelle. Keskeiset koulun tiedot kerätään syksyllä jaettavaan koulutiedotteeseen. Opettajat lähettävät luokkakohtaisia tiedotteita aina tarpeen mukaan.

 

 

 

2.5.4   Muu ammatillinen yhteistyö

 

2.6       Kuvaus kouluvuoden työn periaatteista

 

2.7       Koulun säännöt

Tähän pyrimme

Haluamme toimia siten, että kaikkien oli mukava käydä koulua; siksi pyrimme aina ottamaan huomioon toiset ihmiset. Hyvä järjestys ja siisteys luokassa tekevät koulunkäyntimme turvalliseksi ja miellyttäväksi. Pyrimme täsmällisyyteen ja vastuullisuuteen.

Koulumatkat

Koulumatkalla noudatamme liikennesääntöjä sekä koulun ja kodin antamia ohjeita.

- Koulumatkalla käyttäydymme kohteliaasti, ystävällisesti ja rauhallisesti.

- Tieliikenteessä liikumme varoen käyttäen kevyenliikenteen väyliä.

- Mikäli koulumatkamme on alle 500m, emme käytä polkupyörää vaan kuljemme kävellen.

- Pyörät säilytämme lukittuna niille varatuissa polkupyörätelineissä.

- Koulumatkat kuuluvat koulupäivään.

Välitunti

- Välitunnille menemme heti oppitunnin jälkeen turhia viivyttelemättä.

- Välitunnilla leikkiessämme otamme toiset huomioon ja vältämme rajuja leikkejä.

- Koulualueelta poistumme kouluaikana vain opettajan luvalla.

- Välitunnilta tulemme sisälle rauhallisesti heti kellon soitua.

- KKK = Käytävällä Kuljemme Kävellen

Luokassa

Teemme tehtävämme huolellisesti ja noudatamme annettuja ohjeita. Arvostamme jokaisen oppilaan ja opettajan työtä antamalla heille työrauhan.

Ruokailu

Ruokailussa odotamme vuoroamme ja syömme rauhallisesti, hyviä ruokailutapoja noudattaen.  Ruokailussa harjoittelemme myös veitsen ja haarukan käyttöä sekä totuttelemme syömään kaikkia ruokalajeja.

Koulupäivän jälkeen

Koulupäivän jälkeen meillä on mahdollisuus osallistua koulumme iltapäivätoimintaan tai kerhoihin, joissa noudatamme myös koulun sääntöjä.

2.8      Koulun toiminnan kehittäminen ja arviointi

 

 

Hönttämäen koulussa suoritetaan vuosittaiseen työsuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden arviointi lukuvuoden lopussa. Arviointiin osallistuu koko opettajakunta.

 

Kolmen vuoden välein tehdään vanhempien keskuudessa mielikuvakysely. Kyselykaavake on aina samanlainen, joten tulosten vertailu aiempiin kyselyihin auttaa analysointia.

 

3         OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET

 

3.1      Koulun tuntijako

 

Tekstikehys: Oulun perusopetuksen tuntijako (opetussuunnitelman liite 9.2) perustuu valtioneuvoston asetuksessa 1435/2001 annettuun tuntijakoon. Oulun perusopetuksen tuntijako osoittaa puitteet koulun oman tuntijaon suunnitteluun. Tuntijaossa määritetään oppilaan oppituntien lukumäärät vuosiluokittain, opetuksen määrät eri oppiaineissa vuosiluokittain ja valinnaisten opintojen määrä. Tuntijaossa määritetään opetuksessa lukuvuoden aikana toteutuvat laskennalliset vuosiviikkotunnit. Opetusta voidaan jaksottaa ja eheyttää tuntijaon puitteissa.  Tuntijako antaa koululle mahdollisuuden päättää opetuksen painotuksesta taito- ja taideaineiden opetuksessa eri vuosiluokilla. Opetuksen tulee kuitenkin noudattaa Oulun perusopetuksen tuntijaossa määriteltyjä opetuksen vähimmäistuntimääriä.                  

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

HÖNTTÄMÄEN KOULUN TUNTIJAKO

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

YHT

 

1 lk

2 lk

3 lk

4 lk

5 lk

6 lk

 

 

 

 

 

 

 

 

 

ÄIDINKIELI

          7

          7

          5

          5

          5

          5

32

ENGLANTI

 

 

          2

          2

          2

          2

       8  

A2 KIELI

 

 

 

 

       (3)

       (3)

      (6)

MATEMATIIKKA

          3

          3

          4

          4

          4

          4

      22

YMP.- JA LUON.TIETO

         2

          2

          3

          3

     

    

      10

BIOLOGIA JA MAANTIETO

 

 

 

 

         2

         2

        3

FYSIIKKA JA KEMIA

 

 

 

 

          1

          1

         2

USKONTO/ET

          2

          1

          1

          1

          1

          2

         8

HISTORIA

     

 

 

 

          2

          2

         4

MUSIIKKI

          1

          2

          1

          1

          1

          1

         7

KUVATAIDE

          1

          1

          1

          1

         1        

          1

         6

KÄSITYÖ

          2

          2

          2

          2

          2

          2

       12

LIIKUNTA

          2

          2

          2

          2

          2

          2

  

SYVENTÄVÄKURSSI *)

     

 

          2

          2

          2

          2

         6

YHTEENSÄ

        20

        20

        23

        23

        25

        26

 

 

 

*)Syventävät kurssit 3-6 luokan oppilas valitsee taito- ja taideaineista oman kiinnostuksensa ja vuosittaisen  tarjonnan mukaan.

 

 

 

TAITOAIDEN TUNTIEN SIJOITTUMINEN OPPITUNNEIKSI JA SYVENTÄVIKSI KURSSEIKSI

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3. LUOKKA

 

 

 

4. LUOKKA

 

 

 

5. LUOKKA

 

 

 

 

6.  LUOKKA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

YHT

TUNNIT

SK

 

 

YHT

TUNNIT

SK

 

 

YHT

TUNNIT

SK

BG

 

 

YHT

TUNNIT

SK

 

 

MU

1,5

1

0,5

 

MU

2

1

1

 

MU

1,5

1

0,5

 

 

MU

1

1

 

 

 

KU

1,5

1

0,5

 

KU

2

2

 

 

KU

2

1

0,5

0,5

 

KU

1,5

1

0,5

 

 

KS

2

2

 

 

KS

2

2

 

 

TN/TS

2,5

2

0,5

 

 

TN/TS

2,5

2

0,5

 

 

LI

3

2

1

 

LI

3

2

1

 

LI

3

2

0,5

0,5

 

LI

3

2

1

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

3.2      Oppilaaksi ottamisen periaatteet

 

Tekstikehys: Kouluissa noudatetaan opetuslautakunnan hyväksymiä oppilaaksi ottamisen periaatteita, joissa määritellään myös oppilasalueet ja maksuttoman koulukuljetuksen periaatteet. Periaatteet tarkistetaan vuosittain.   Oulun kaupungin peruskouluihin otetaan oppilaita, joiden asuinkunta on Oulu. Kunta osoittaa oppilaalle lähikoulun oppilasaluejaon mukaisesti. Kunta voi kuitenkin perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa. Oppilaan erityisen tuen tarve pyritään Oulussa toteamaan mahdollisimman varhain yli hallintokuntarajojen toteutettavana moniammatillisena yhteistyönä. Tukitoimia haetaan ja niiden käytöstä sovitaan oppilaan huoltajan, opettajien ja oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa.   Jos oppilas valitsee muun kuin englannin ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen, hän voi siirtyä opiskelemaan valitsemaansa kieltä oman koulualueensa ulkopuolella olevaan kouluun. Kansainväliseen kouluun ja erikoisluokille, joita ovat kuvataide-, musiikki- ja liikuntaluokat, valitaan oppilaat hakemuksien ja valintakokeiden perusteella. Periaatteet kirjataan kyseisten koulujen opetussuunnitelmiin.    Erityiskoulujen, erityisluokkien, lisäluokkaopetuksen sekä valmistavan opetuksen oppilasalueena on koko kaupunki. Näissä kouluissa tarkennetaan oppilaaksi ottamisen periaatteet koulun opetussuunnitelmassa. Maahanmuuttajaoppilaat ohjataan valmistavaan opetukseen, jota annetaan lautakunnan nimeämissä kouluissa. Lisäluokkaopetuksen sijoituksesta päätetään erikseen vuosittain.   Harjaantumisopetukseen ja kansainväliseen kouluun voidaan ottaa myös vieraskuntalaisia oppilaita.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 
 

Hönttämäen koululla on 1-2 luokkalaisten yhteinen oppilasalue Korvensuoran koulun kanssa.  3-6 luokkalaisille koululla on oma oppilasalue, jonka opetuslautakunta määrittää. 7-9 luokkalaiset kuuluvat Merikosken koulun oppilasalueeseen.

 

1-2 luokkalaisten oppilaiden sijoittamisesta alueen koulurakennuksiin päättävät Hönttämäen ja Korvensuoran koulujen rehtorit yhdessä. Hönttämäen kouluun sijoittumisen periaatteena on ,että

 

 

A.   Oppilas asuu Hönttämäen asuntoalueella tai koulun  itäpuolella.

 

B.  Oppilas ei täytä A kohdan edellytystä, mutta hänellä on koulussa sisaruksia.

 

      Tämän vaatimuksen täyttävät hakijat laitetaan tarvittaessa järjestykseen

      asuinpaikan perusteella. Etusija Hönttämäen kouluun on niillä, jotka asuvat

kauimpana Talvikankaan koulurakennuksesta. Jos A ja B vaihtoehtojen lisäksi kouluun sijoitetaan oppilaita, tulevat he Hönttämäen koulua lähinnä asuvista Talvikankaan alueen lapsista.

 

 

3.3      Opinnoissa etenemisen periaatteet

 

Tekstikehys: Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen periaatteet on määritelty perusopetusasetuksessa ja opetussuunnitelman perusteissa. Oppilaan opintojen etenemisestä tiedotetaan säännöllisesti huoltajalle. Opetuksen tavoitteita ja oppilaan etenemistä tarkastellaan huoltajien ja opettajien välisissä arviointikeskusteluissa ja muussa yhteistyössä.  Mikäli oppilaalla on vaikeuksia edetä opinnoissaan, hänelle tulee tarjota tukiopetusta sekä muita opiskelun kannalta tarkoituksenmukaisia tukimuotoja.   Vuosiluokalta siirtymisen periaatteet Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, mikäli hän on suorittanut koulun opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Jos oppilas annetuista tukitoimista huolimatta ei ole suorittanut hyväksytysti jonkin oppiaineen tai aineryhmän opetussuunnitelman mukaista oppimäärää, hänen suorituksensa hylätään siltä osin. Oppilaalle tulee kuitenkin varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän selviytyy seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas katsotaan yhdeksännen luokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta.   Vuosiluokalle jättäminen tai ehdot Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänellä on yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppiaineessa hylätty suoritus ja arvioidaan, ettei hän suoriudu seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos se on hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarpeen, vaikkei hänellä olisi hylättyjä suorituksia. Ennen tällaista päätöstä huoltajalle on tarjottava tilaisuus tulla kuulluksi. Jos oppilaalla on hylätty suoritus yhdessä tai useammassa oppiaineessa, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan osa-alueet, jotka oppilaan on suoritettava hyväksytysti siirtyäkseen seuraavalle vuosiluokalle. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan Oppilas voi edetä myös vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen mukaisesti. Tällöin hänelle laaditaan oppimissuunnitelma tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (ks. luvut 4.2 ja 5.5). Oman opinto-ohjelmansa mukaan opiskeleva oppilas siirtyy kouluvuoden työnsä päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen vuoksi.   Oppilaan siirtyminen toiseen oppilasryhmään tai toiseen kouluun Oppilaan siirtyessä toiseen oppilasryhmään tai toiseen kouluun tulee kiinnittää huomiota opetuksen ja oppilaan hyvinvoinnin kannalta merkittävän tiedon kulkuun. Nämä käytänteet on määritelty luvun 2.5.2 ohjeissa. Mikäli oppilas siirtyy toiseen oululaiseen peruskouluun, hänen oppilastietonsa siirretään hallinto-ohjelman kautta. Oppilaan siirtyessä toisen kunnan peruskouluun hänelle annetaan erotodistus. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulun tuntijako sekä selvitys mahdollisista opetuksen painotuksista.   Valmistavan opetuksen ja lisäopetuksen erityiskysymyksistä määrätään erillisissä opetussuunnitelmissa.  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hönttämäen koulussa  opinnoissa etenemisestä oppilas saa opettajalta jatkuvaa palautetta suullisesti sekä tuotosten, testien ja kokeiden arvioinnin kautta. Kaksi kertaa lukuvuodessa pidettävät opettajan, oppilaan ja huoltajan väliset arviointikeskustelut varmistavat oikean tiedon menemisen huoltajalle oppilaan opinnoissa etenemisestä. Arviointikeskustelujen lisäksi oppilaalle annetaan välitodistus ja lukuvuositodistus.

 

Mikäli oppilas ei annetuista tukitoimista huolimatta saavuta luokka-asteen tavoitteita joutuu hän kertaamaan luokan. Luokalle jättämistä edeltää opettajan tukiopetus, erityisopettajan tukitoimet, huoltajien tapaaminen ja oppilaan asian käsittely oppilashuoltoryhmässä. Päätöksen luokalle jättämisestä edellä kuvatun prosessin jälkeen tekee luokanopettaja.

.

3.4      Koulun kieliohjelma

Tekstikehys: Oulun kaupungissa noudatetaan opetuslautakunnan hyväksymää kieliohjelmaa. Kieliohjelman tavoitteena on taata perusopetuksen ja lukion oppilaille laaja ja monipuolinen kielitaito tasapuolisesti kaupungin eri alueilla. Monipuolinen kielitarjonta toimii tehokkaana välineenä myös Oulun kansainvälistymisessä. Kieliohjelman lähtökohtana on kieltenopiskelun jatkuvuus. Kaikille kielten opiskelijoille turvataan jatko-opintomahdollisuus, kielipolku alakoulusta lukioon. Kielitarjontaa pyritään myös monipuolistamaan niin, että Oulun kaupungin jokaisella koulualueella tarjotaan englannin lisäksi myös muita kieliä. Kielitarjonnan monipuolistamiseksi tehdään koulujen välistä yhteistyötä. Kieltenopiskelusta ja kielivalinnoista informoidaan vanhempia ja oppilaita jo 1. luokalta lähtien. Koulujen kielitarjonnasta tiedotetaan myös opetustoimen vuotuisissa oppaissa.  Oppilaiden kielivalintoihin liittyvissä vanhempaintilaisuuksissa on kieltenopettajia antamassa tietoa kielivalinnoista.  Alakoulun oppilaiden tulee tietää kielivalintaa tehdessään yläkoulu ja lukio, joissa hän voi jatkaa valitsemansa A-kielen opintoja.  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hönttämäen koulussa vieraiden kielten opetus aloitetaan toisella luokalla englannin kielen kerhoissa. Kerhotunnit järjestetään oppilaiden koulupäivän aikana, mikä mahdollistaa kaikkien oppilaiden osallistumisen.

 

Ensimmäinen vieraskieli, A1 kieli,  aloitetaan kaupungin kieliohjelman mukaisesti kolmannella luokalla. Hönttämäen koulussa oppilaiden A1 kielivalinnat ovat käytännössä olleet englanti. Muiden kielien valinta on oppilaalle onnistunut koulua vaihtamalla.

 

Vapaaehtoinen A2 kieli toteutuu Hönttämäen koulussa kun oppilaita on ryhmässä vähintään 12. Mikäli ryhmä ei synny Hönttämäen kouluun, tarjotaan oppilaalle kielenopiskelua jossakin muussa koulussa. Oppilaan ei tarvitse vaihtaa koulua, sillä A2 tunnit pystytään sovittamaan lukujärjestykseen.

 

3.5      Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien opetus

 

Tekstikehys:  Oulu on kansainvälistyvä kaupunki.  Eri kulttuuriryhmät tuovat rikkautta ja kasvattavat suvaitsevaisuuteen. Perusopetuksen tavoitteena on monikulttuurisuuteen kasvaminen.   Saamen kielen ja romanikielen opetus Oulussa saamen kieltä opetetaan täydentävänä opetuksena tai kerhomuotoisesti. Tämä opetus tähtää kielitaidon ylläpitämiseen. Opetuksen tavoitteista ja järjestelyistä tiedotetaan tarkemmin huoltajille opetustoimen tiedotteissa. Opetusta pyritään järjestämään eri puolilla kaupunkia tarpeen mukaan. Saamen kielen opetukseen on laadittu erillinen opetussuunnitelma.   Viittomakielinen opetus Viittomakielisessä opetuksessa noudetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Koska viittomakielellä ei ole yleisesti käytössä olevaa kirjoitusjärjestelmää, henkilökohtainen kielellinen vuorovaikutus korostuu. Viittomakielistä opetusta annetaan Merikartanon koulussa. Joidenkin erityisryhmien opetuksessa käytetään tukiviittomia.   Muiden kieliryhmien opetus Maahanmuuttaja on yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia eri syistä maahan muuttaneita henkilöitä. Käsitteen piiriin kuuluvat turvapaikanhakijat, pakolaiset, siirtolaiset, paluumuuttajat sekä muusta syystä Suomeen tulleet. Maahanmuuttajaoppilaita koskevia periaatteita sovelletaan niiden oppilaiden opetuksessa, joiden suomen kielen taito ja suomalaisen kulttuurin tuntemus eivät riitä suomenkieliseen yleisopetukseen.   Valmistavalla opetuksella tarkoitetaan vasta maahan muuttaneiden opetusta. Valmistavan opetuksen tavoitteena on taata maahanmuuttajille riittävä kielen ja kulttuurin tuntemus, jotta yleisopetukseen osallistuminen tulisi mahdolliseksi. Oulun kaupungissa maahanmuuttajataustaisten kieliryhmien valmistava opetus on keskitetty lautakunnan nimeämiin kouluihin.   M     aahanmuuttajaoppilaan oppimiseen vaikuttaa hänen aiempi oppimishistoriansa, joka voi poiketa suomalaisesta tavasta opiskella. Opiskelun yksilölliset tavoitteet määritellään oppilaan oppimissuunnitelmassa tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Oppilaan suomen kielen taitoj omi t  oisena kielenä -opetukseen, mikäli hänen kielitaitonsa ei riitä suomi äidinkielenä -tasoiseen o p iskeluun. Paluumuuttajien kohdalla kielitaidon arviointiin ja kielen kehityksen tukemiseen tulee kiinnittää huomiota.   Oulussa englanninkielinen opetus on keskitetty Oulun kansainväliseen kouluun (Oulu International School). Kansainvälisessä koulussa tarjotaan opetusta niille oppilaille, joiden kielitaito riittää englanninkieliseen opiskeluun. Koulussa järjestetään oppilaan oman äidinkielen opetusta eri kielissä, mikäli oppilasryhmät kaupungissa ovat riittävän suuria. Koulun toiminnasta tiedotetaan koulun kotisivuilla ja opetustoimen oppaissa.   Eri uskontokuntiin kuuluvat oppilaat Oppilaan uskonnollinen tausta otetaan huomioon perusopetuksessa. Lainsäädännössä erotetaan uskonnon opetus ja uskonnon harjoittaminen.  Eri uskontoihin liittyviä kulttuurisia tapoja kunnioitetaan koulussa.  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4         OPISKELUN YLEINEN TUKI

 

 

4.1      Tukiopetus

 

 

 

 

 

Tekstikehys:   Oppilaalle, joka on jäänyt jälkeen opinnoissaan tai tarvitsee erityistä tukea, on annettava tukiopetusta (PL 16. §). Tukiopetus on ensisijainen tukitoimi opiskeluvaikeuksissa. Se on sekä ennalta ehkäisevää että korjaavaa. Oppilaalla on oltava mahdollisuus osallistua tukiopetukseen, ennen kuin hänen menestymisensä oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi.    Tukiopetus voidaan järjestää samanaikaisopetuksena tai työjärjestyksen mukaisten oppituntien ulkopuolella yksilö- tai ryhmäopetuksena. Tukiopetuksessa otetaan huomioon oppilaan tuen tarve, vahvuudet, oppimistyyli ja työskentelytavat. Oppilaan edellytetään osallistuvan hänelle tarjottavaan tukiopetukseen.   Aloitteen tukiopetuksen järjestämisestä tekee ensisijaisesti opettaja. Oppilaan huoltajalle tiedotetaan tukiopetuksen järjestämisestä ja oppilaan mahdollisesta osallistumisesta siihen.          

 

 

 

Hönttämäen koulussa:

Käytössä oleva tukiopetusresurssi päätetään työsuunnitelman yhteydessä ja sitä tarkistetaan kevätlukukauden alussa.

Tukiopetuskiintiö jaetaan luokille suhteessa oppilasmäärään. Luokan kiintiötä voivat käyttää kaikki luokkaa opettavat opettajat. Luokanopettaja koordinoi oman luokkansa tukiopetusresurssin  käyttöä. 

Yhteisten jälki-istuntojen valvontaa varten on oma kasvatuksellisen tukiopetuksen kiintiö.

 

 

4.2      Oppimissuunnitelman laatimisen yleiset periaatteet

 

Tekstikehys: Oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma on väline opetuksen yksilöllistämiseen, oppimisen ar­viointiin sekä oppilaan ohjaukseen. Erityisen tärkeää oppimissuunnitelman laa­timinen on silloin, kun opetus on vuo­siluokkiin sitomatonta (PA 11 §:n 3. mom.) tai kun lapsi tarvitsee erityistä tukea oppimisessaan. Koulun vaihtuessa siirtokeskustelussa täytettävä oppimissuunnitelma turvaa jatkuvuutta oppimisen tukitoimissa.        Oppimissuunnitelman laatimisessa on keskeistä yhteistyö oppilaan, huoltajan ja opettajien kesken ja mukana voi olla myös oppilashuollon edustajia. Oppimissuunnitelma voidaan laatia huoltajien kanssa käytävien keskustelujen perusteella. Mikäli oppilaalle on esiopetuksessa laadittu lapsen esiopetuksen suunnitelma, oppimissuunnitelma voidaan rakentaa sen pohjalle. Perusopetuksen alkuvaiheessa oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Tällöin oppilas ottaa vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta.   Oppimissuunnitelmassa asetetaan tavoitteita oppilaan kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Siihen voidaan kirjata oppilaan opinto-ohjelma, oppilaan opiskelun erityiset painoalueet, valinnaiset opinnot, opetuksen eriyttäminen ja mahdolliset tukitoimet sekä arviointikeskustelussa asetetut tavoitteet. Silloin kun oppilas etenee oman opinto-ohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet.   Oppimissuunnitelma voidaan laatia valmiille lomakkeelle tai sen muoto voi olla vapaa. Erityisopetuksessa olevan oppilaan HOJKS korvaa oppimissuunnitelman.  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hönttämäen koulussa:

Oppimissuunnitelman käyttö koulussamme ei ole järjestelmällistä.

Kun oppilas tarvitsee erityistä tukea  useilta eri opettajilta ja kasvatusalan tukihenkilöiltä, voi oppimissuunnitelma helpottaa kokonaiskuvan muodostamista lapsen parissa tehtävästä työstä.

 

 

4.3      Oppilashuollon suunnitelma

 

Tekstikehys: Oppilashuolto on lakisääteisesti osa koulun opetus- ja kasvatustoimintaa, joka kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuollon tehtävänä on osaltaan huolehtia oppi­laiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista ja tukea oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä. Oppilashuollolla varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus sekä edistetään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä.   Oppilashuollon avulla pyritään ehkäisemään ja tunnista­maan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa ja puuttumaan niihin. Oppilaan oppiminen ja hyvinvointi ovat yhteydessä toisiinsa. Hyvinvoinnin vahvistamisessa on tärkeää kiinnittyminen koulun ja luokan yhteisöön, turvallisuuden ja luottamuksen kokemus koulussa ja myönteinen palaute.   Oppilasta ohjataan kehittämään opiskelun taitoja sekä vastuulli­suutta koulutyössään. Tavoitteena on, että oppilas oppii käyttämään mahdollisimman hyvin omia voimavarojaan edellytystensä mukaisessa opiskelussa.   Oulun kaupungin opetus­toimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteisten strategisten päämäärien mukaisesti oppilashuollon palvelut järjestetään alueelli­sesti lähikouluperiaatetta noudattaen yhteistyössä kotien ja eri yhteistyötahojen kanssa. Oppilaiden tarvitsemia tukipalveluja kuten erityisopetusta, opinto-ohjausta, kuraattori- ja psykologipalveluja sekä kouluterveydenhuoltoa pyritään vahvistamaan alueellisesti osittain resurssia uudelleen suuntaamalla.   Päämääränä on eri hallinnollisten toimialojen toteuttama oppilashuollollinen yhteistyö, jossa lapsesta jo hänen varhaisina vuosinaan tehdyt havainnot ja toteutuneet tukitoimet yhdistyvät luontevaksi, lapsen ja nuoren tervettä kasvua ja kehitystä tukevaksi kokonaisuudeksi. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuollosta luodaan oppilaan kasvua ja oppimista tukeva kokonaisuus.   Opetustoimessa oppilashuoltotyötä ohjaavat toimintaperiaatteet: varhainen tunnistaminen ja tarkoituksenmukainen puuttuminen lapsen ja nuoren tuen tarpeisiin ja ilmenneisiin vaikeuksiin tukea tarjotaan odottamatta, että lapsi tai nuori tulee sitä itse pyytämään luottamuksellisuus eri osapuolten välillä on kaiken oppilashuoltotyön edellytys oppilashuollollisessa yhteistyössä työskennellään moniammatillisessa asiantun­tijaverkostossa, jossa on sovittu keskinäisistä toimintatavoista ja vastuualueista osallisuus ja vuorovaikutus oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa tur­vaavat, että kaikkien asianosaisten ääni tulee kuuluviin avoin ja kaikkia osapuolia kunnioittava tapa työskennellä luo turvallisuutta ja luottamusta kouluilla turvataan oppilashuollon riittävä saatavuus   uusia toiminta- ja ratkaisumalleja kehitetään.  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4.3.1   Koulun oppilashuoltotyö

 

Tekstikehys: Oppilaalla on oikeus saada oppilashuollollista tukea ja oppilaan huoltajalla on oikeus vaatia sitä. Oppilashuoltotyö edellyttää onnistuak­seen oppilaan hyvinvointia tukevien toimintojen aktiivista kehittämistä sekä ongelmatilanteisiin sopivien ratkaisumallien kehittämistä ja so­veltamista.   Oppilashuoltotyötä koor­dinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä ja toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja heidän huoltajiensa sekä koulun ulkopuolisten viranomaistahojen kanssa.   Oppilashuoltoryhmän nimetty kokoonpano mää­räytyy koulukohtaisesti. Pääsääntöisesti työryhmään kuuluvat rehtori, eri­tyisopettaja, kouluterveydenhoidon edustajat sekä koulukuraattori ja/tai koulupsykologi sekä opinto-ohjaaja. Oppilashuoltoryhmän kokoonpano voi vaihdella käsiteltävien asioiden luonteen mukaisesti. Oppilaan opettajien ja koulunkäyntiavustajien osallistuminen tapauskohtaisesti työryhmän työskentelyyn on tärkeää. Oppilashuoltotyöryhmän toiminnan kokonaisvastuu on rehtorilla.   Oppilashuoltoryhmät työskentelevät suunnitelmallisesti ja konsultoiden opettajia. Nopean puuttumisen periaate edellyttää säännöllisiä kokoontumisia. Oppilashuoltoryhmä arvioi toimintaansa säännöllisesti.   Oppilashuollon tavoitteena on ·         puuttua nopeasti oppilaan ongelmiin ·         tukea oppilaan hyvinvointia koulutyössä ·         määritellä koulun toimintamalli oppilaiden erilaisissa vaikeuksissa ja kurinpitorangaistusten yhteydessä ·         sopia oppilashuollollisista toimenpiteistä ja tarvittavista tukitoimista ·         tarjota konsultaatiota opettajille ·         koordinoida eri auttajatahojen keskinäistä yhteistyötä ·         koordinoida oppilashuoltotyöhön liittyvää koulutusta ·         tukea opettajien työssä jaksamista.   Perusopetuslain 29. § takaa lapselle oikeuden turvalliseen oppimisympäristöön. Laki velvoittaa opetuksen järjestäjää laatimaan suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanemaan suunnitelman ja valvomaan sen noudattamista ja toteutumista. Koulun suunnitelman pohjana käytetään Oulun opetustoimessa laadittuja turvallisuusohjeita. Suunnitelma liitetään osaksi koulun turvallisuuskansiota.  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hönttämäen koulussa:

Oppilashuoltoryhmään kuuluu rehtori, erityisopettaja, koulupsykologi ja kouluterveydenhoitaja, sekä ko. luokanopettaja. Lisäksi koululääkäri mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa paikalle kutsuttava sosiaalityöntekijä.

Oppilashuoltoryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa.

Merikosken alueen alueellinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Kokoonkutsujana ja puheenjohtajana toimii yhdysrehtori.

Hönttämäen koulun oppilashuoltotyössä ennaltaehkäisevällä työllä on tärkeä merkitys: lukukausien alussa oppilashuoltoryhmä  käy läpi kaikki opetusryhmät ja arvioi oppilashuollolliset  tarpeet.

Tiedonsiirto tapahtuu suullisesti henkilöiden välisenä tiedonsiirtona. 

Koulumme kriisikansiossa oleva kriisisuunnitelma auttaa nopeaan ja asianmukaiseen reagointiin yllättävissä onnettomuustilanteissa. Tarkemmat ohjeet ovat opetustoimen Turvallista koulupäivää –ohjeistossa.

 

4.3.2   Kouluterveydenhuolto

 

Tekstikehys: Kouluterveydenhuollon säädöspohja on kansanterveyslaissa. Sen 14. §:n mukaan kunnan tulee ylläpitää kouluterveydenhuoltoa, johon luetaan kunnassa sijaitsevien peruskoulujen terveydellisten olojen valvonta sekä oppilaiden terveydenhoito ja tarpeellinen erikoistutkimus.   Terveystarkastusten tavoitteena on turvata jokaiselle oppilaalle mahdollisimman terve kasvu ja kehitys ja luoda perusta aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille. Kouluterveystarkastuksissa luodaan kokonaisnäkemys oppilaan psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta kehityksestä, toimintakyvystä, hyvinvoinnista sekä erityisen tuen tarpeesta. Terveystarkastukset tehdään koulunkäynnin alkaessa, vuosiluokilla 5–6 sekä perusopetuksen päättövaiheessa. Terveystarkastuksessa otetaan huomioon huoltajien, oppilaan ja opettajien havainnot oppilaan hyvinvoinnista ja oppimisen etenemisestä sekä tiedot oppilaan aiemmista terveystarkastuksista. Tavoitteena on, että lapsi ja huoltajat tapaavat koululääkärin ainakin näissä kolmessa vaiheessa. Näiden lisäksi terveystarkastuksia tehdään tarpeen mukaan. Terveydenhoitaja tapaa oppilaan vuosittain. Vanhempia kannustetaan osallistumaan lastensa terveystarkastuksiin.   Lapsen fyysisen ja psyykkisen kasvun tukeminen nuoreksi aikuiseksi on kouluterveydenhoidon tärkeä tehtävä. Tämä työ sisältää paitsi nuoren myös hänen huoltajansa tukemisen ja neuvomisen kasvua koskevissa kysymyksissä. Päihteet, kaverisuhteet, seksuaali-identiteetti ja mielenterveydelliset häiriöt korostuvat yläluokkalaisten parissa tehtävässä työssä. Moniammatillisuus ja yhteistyö eri tukiverkostojen kanssa ovat tärkeitä väyliä nuorten auttamisessa.   Kouluterveydenhuolto valvoo ja edistää koulun terveydellisiä oloja sekä terveen kouluyhteisön rakentamista. Koululääkäri ja -terveydenhoitaja toimivat koulun oppilashuoltoryhmän jäseninä. Oppilashuoltoryhmän tapaamisia suunniteltaessa otetaan huomioon lääkärin mahdollisuus osallistua niihin. Terveydenhoitaja on mukana oppilashuollollisissa siirtokeskusteluissa perusopetuksen nivelvaiheissa siirryttäessä esiopetuksesta kouluun, alaluokilta yläluokille ja toiselle asteelle.   Oppilastyössä kouluterveydenhoitaja voi tehdä kotikäyntejä, luokkakohtaista työtä sekä yksilötyötä. Koulussa toimivan terveydenhoitajan ja lääkärin työn tuloksellisuus edellyttävät, että kyseiset henkilöt toimivat osana kouluyhteisöä ja heillä on riittävästi aikaa lasten kohtaamiseen ja perheiden tukemiseen ja siihen, että erikoissairaanhoidon konsultaatio toimii.   Kouluterveydenhoidolla on hyvä olla käytössään asianmukaiset, myös liikuntaesteisille riittävän tilavat vastaanottotilat. On suositeltavaa, että tilat sijaitsevat koulurakennuksessa, mikä helpottaa koulun henkilöstön ja oppilaiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Tämä otetaan huomioon koulurakennuksia saneerattaessa ja rakennettaessa.   Kouluterveydenhuollon työntekijänä hammaslääkäri ja hammashoitaja toimivat muun kouluterveydenhuollon kanssa yhteistyössä terveyden edistämiseksi. Vanhempia informoidaan koulunkäynnin alkaessa suun terveydenhoitopalveluista. Hammashoitolasta lähetetään hoitoaika tai kehotus hoitoajan varaamiseen suoraan kotiin tai koulun välityksellä. Vuosittaisista suun terveydentilan tarkastuksista on luovuttu koko maassa. Tarkastukset tehdään suun terveydentilan vaatiman tarpeen mukaan.   Kouluterveydenhuollon työntekijät tukevat yhdessä huoltajien ja koulun henkilöstön kanssa lapsen ja nuoren terveellisten elämäntottumusten kehittymistä. Tavoitteena on, että lapsi ja nuori kykenee tekemään terveyttä edistäviä valintoja elämässään.    Koulupäivän aikana esimerkiksi oppilaskunta voi järjestää välipalamyyntiä. Tarjonnan on hyvä tukea oppilaiden terveellisiä ravintotottumuksia. Välipalatarjonnan järjestämisessä otetaan huomioon elintarvikehygieniaa koskevat määräykset.    

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4.3.3   Kouluruokailu ja -kuljetukset

 

 

 

Tekstikehys: Kouluruokailu Perusopetuslakiin on kirjattu, että oppilaille on tarjottava tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, määrältään riittävä, täysipainoinen ja maksuton ateria. Kouluruokailu on osa oppilashuoltoa ja siten edistää oppilaan hyvinvointia ja kasvua.   Kouluateria on päivän tärkein ateria ja kattaa noin kolmanneksen päivän energiatarpeesta. Sen suunnittelussa huomioidaan ravitsemussuositukset ja erikoisruokavaliot. Ruokalistalla ja henkilökunnan asennoitumisella on merkitystä kouluruokailun kokonaislaatuun. Ruokailun ajankohta pyritään järjestämään niin, että oppilaan vireystila säilyy koulupäivän aikana.   Ruokailutilat suunnitellaan niin, että ne mahdollistavat sujuvan toiminnan, ovat viihtyisiä ja kaiuttomia. Tiloja tulee voida hyödyntää myös muihin tarkoituksiin osana koulun oppimisympäristöä. Tämä otetaan huomioon tiloja saneerattaessa ja rakennettaessa.      Kouluruokailun tavoitteet: ·         terveellisten ruokailutottumusten opettaminen lisäämällä ravitsemustietoisuutta yhteistyössä opettajien ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa ·         tapakasvatuksen tukeminen vahvistamalla hyvien ruokailutapojen oppimista ja toisen ihmisen huomioivaa käyttäytymistä ·         suomalaisen ruokakulttuurin välittäminen tarjoamalla suomalaista perusruokaa. ·         kansainvälisyyskasvatuksen tukeminen lisäämällä kansallisen ja kansainvälisen ruoka- ja tapakulttuurin tuntemusta erilaisilla teemaviikoilla ·         ympäristökasvatuksen tukeminen noudattamalla kestävän kehityksen periaatteita ja ohjaamalla oppilaat jätteiden kierrätykseen ·         oppilaan ohjaaminen työntekoon ja sen arvostamiseen TET-jaksoilla oppilaan osallistuessa ruokailun järjestämiseen    

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 
 

 Hönttämäen koulussa:

Kouluravintola ”Mintulla” on  sekä henkilökunnasta että oppilaista koostuva ravintolatoimikunta, joka käsittelee asiakkaiden toiveita ja tehtyjä aloitteita.

Hyvien ruokailutapojen ohjaus kuuluu valvovalle opettajalle. Opettajan tehtävä on huolehtia ryhmänsä rauhallisesta käyttäytymisestä ruokasalissa. Opettaja valvoo, että oppilas ottaa ruokaa monipuolisesti ja harjaantuu syömään hänelle oudompiakin ruoka-aineita.

 

Tekstikehys: Koulukuljetukset   Silloin kun perusopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, on oppilaalla oikeus maksuttomaan kuljetukseen tai kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään avustukseen. Oppilas on oikeutettu tähän tukeen poikkeuksellisesti, jos koulumatka on oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen oppilaalle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Tällöin päätöksen tekee koulun rehtori.   Koululaisia kuljettavalla on oltava hyvä ammattitaito. Hänen tulee ymmärtää lasten kuljettamistehtävä myös kasvatustehtävänä. Kuljettaja on kasvattaja: Hän ohjaa turvalliseen liikennekäyttäytymiseen ja antaa siten lapsille mallin siitä, kuinka liikenteessä tulee toimia. Kuljettajan on toimittava lasten kanssa tasapuolisesti ja johdonmukaisesti. Ongelmatilanteet hänen on kyettävä ratkaisemaan keskustellen.   Koulukuljetusten tarjouskilpailussa huomioidaan se, kuinka yritys sitoutuu noudattamaan edellä mainittuja tavoitteita. Ennen lukuvuoden alkua kuljettajille ja huoltajille tiedotetaan koulukuljetuksen periaatteista.  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hönttämäen koulussa:

Koulukuljetusten aikataulut saattaa aiheuttaa oppilaalle odotustunteja aamulla tai iltapäivällä. Silloin luokanopettaja järjestää avustajien kanssa oppilaalle turvallista tekemistä odotusajaksi.

Oppituntien muutokset tulisi sovittaa niin, että kuljetusoppilaat voivat hyödyntää toista aikataulun mukaista kuljetusta. Koulukuljetusten muutokset koordinoi toimistotyöntekijä

 

4.4      Koulun kerhotoiminta

 

 

Tekstikehys: Oulun kaupungissa järjestetään koulun opetus- ja kasvatustyön tukemiseksi kerhotoimintaa. Kerhotoiminnalla tuetaan oppilaiden eettistä ja sosiaalista kasvua sekä itsensä monipuolista kehittämistä sekä kouluviihtyvyyttä. Kerhotoiminta täydentää ja rikastuttaa koulussa tapahtuvaa opiskelua. Kerhot ovat koulutuntien ulkopuolista toimintaa ja oppilaille vapaaehtoisia. Kerhoja suunnitellaan ja toteutetaan alueellisessa yhteistyössä lähikoulujen, nuorisotoimen ja eri järjestöjen edustajien kanssa. Myös huoltajien edustajat ja oppilaat voivat osallistua suunnitteluun.   Koululla nimetään lukuvuosittain kerhoyhdyshenkilö, joka ohjaa ja seuraa koulun kerhotoimintaa sekä toimii koulun edustajana alueellisessa yhteistyössä. Yhdyshenkilö vastaa myös kerhotoiminnan arvioinnista ja kehittämisestä koulussa.   Kerho-ohjaajina voivat toimia opettajat, eri järjestöjen edustajat, huoltajat tai muut toiminnasta kiinnostuneet henkilöt. Kerho-ohjaajien valinnasta päätetään koulukohtaisesti. Kerho-ohjaajan tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa sovitut kerhotunnit sekä informoida mahdollisista muutoksista.  Kerho-ohjaaja pitää kirjaa kerhotunneista ja kerhoon osallistuvista oppilaista sekä osallistuu kerhotoiminnan arviointiin.     Oulussa kerhotyöllä pyritään ehkäisemään syrjäytymistä antamaan onnistumisen ja osaamisen kokemuksia lisäämään oppilaiden kouluviihtyvyyttä antamaan mahdollisuus sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyden kasvamiseen lisäämään oppilaiden osallisuutta ja aktiivisuutta lähiyhteisössä kannustamaan oppilaiden harrastusten viriämistä kehittämään oppilaiden luovaa toimintaa ja ajattelua tarjoamaan turvallinen aikuiskontakti iltapäivisin tarjoamaan harrastustoimintaa kotien lähellä tukemaan kotien kasvatustyötä.   Koulujen kerhotoiminnan lisäksi Oulussa järjestetään aamu- ja iltapäivähoitoa. Näistä järjestelyistä vastaa nuorisotoimi.            

 

 

 

 

 

 

 


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hönttämäen koulussa:

Käytössä oleva kerhotuntiresurssi päätetään työsuunnitelman yhteydessä ja sitä tarkistetaan kevätlukukauden alussa.

Koulunkäyntiavustajien järjestämä Iltapäivätoiminta on merkittävä kerhotoiminnan muoto Hönttämäen koulussa. Resurssien puitteissa  järjestetään  oppilaille vapaaehtoista iltapäivätoimintaa ma-to klo 12.15-15. Iltapäivätoiminnassa voi avustajan ohjauksessa mm. tehdä läksyjä, pelata pelejä, askarrella, työskennellä tietokoneella, harrastaa liikuntaa, soittaa rumpuja.

 

5         ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS

5.1      Yleiset periaatteet

 

Tekstikehys: Koulun ensisijainen tehtävä on tarjota oppilaalle hänen ikäkautensa ja edellytystensä mukaista opetusta. Perusteet erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen järjestämiseksi turvataan lailla.   Erityistä tukea tarvitseva oppilas voi opiskella yleisopetuksessa, erityisluokalla tai erityiskoulussa. Erityisopetus ja yleisopetus nähdään toisiaan täydentävinä toimintamalleina. Lähtökohtana on jokaisen lapsen oikeus opiskella oman alueensa koulussa. Tämä edellyttää kouluissa tapahtuvaa kehittämistyötä. Mikäli oppilaan opiskelu lähikoulussa ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus järjestetään osittain tai kokonaan sopivassa erityisopetuksen ryhmässä. Oppilaalle voidaan järjestää erityiskoulussa tai -luokassa arviointijakso, jonka aikana hänen opetusjärjestelyjään suunnitellaan erityisen tarkasti.   Erityiskoulut ja -luokat toimivat kiinteässä yhteistyössä yleisopetuksen koulujen kanssa. Erityiskoulu tarjoaa oppilaalle mahdollisuuden koko oppivelvollisuuden suorittamiseen, mikäli se on oppilaan kokonaistilanteen ja edun mukaista. Tavoitteena on kuitenkin oppilaan kuntoutuminen siten, että hän voi siirtyä jatkamaan opiskeluaan oman alueensa lähikoulussa riittävien tukitoimien turvin.    

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5.2      Oppilaan tukeminen opetuksen siirtymävaiheissa

 

Tekstikehys:   Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan koulunkäynnin aloitus ja siirtyminen luokasta ja koulusta toiseen   Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat oppilaan kehityksen kannalta kokonaisuuden. Yhteisenä tavoitteena on, että oppilaan kehitysviivästymät ja/tai psykososiaaliset oireet havaitaan mahdollisimman varhain ja aloitetaan viipymättä sekä pedagoginen että lääkinnällinen kuntoutus. Esiopetuksen ja perusopetuksen aikana oppilashuoltotyöhön voi osallistua tapauskohtaisesti oppilaan siirtymistä ennakoiden vastaanottavan koulun oppilashuoltoryhmän edustajia.   Esiopetuksesta vastaava opettaja täyttää yhdessä huoltajien kanssa tiedonsiirtolomakkeen, joka toimitetaan vastaanottavalle koululle. Lomakkeeseen on kirjattu huoltajien ja esiopetusryhmän opettajan havainnot lapsesta ja mahdollinen tuen tarve. Tiedonsiirtolomake täytetään kaikista koulunkäyntinsä aloittavista lapsista ja se voidaan täyttää myös siirryttäessä luokasta ja koulusta toiseen.   Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden osalta siirtokeskustelut pyritään käymään aikaisin kevätlukukaudella (ks. liitteet). Koollekutsujana on koulunkäynnin aloittamisvaiheessa vastaanottavan koulun rehtori. Siirryttäessä perusopetuksessa koulusta toiseen asia sovitaan joko alue- tai tapauskohtaisesti. Tavoitteena on, että koululla on tarvittava tieto tukitoimien järjestämiseksi ja aikaisempien tukitoimien mahdolliseksi jatkamiseksi. Tukitoimista sovitaan yhteistyössä oppilaan huoltajien kanssa. Järjestelyjen pohjana on kuntoutussuunnitelma (esiopetus), oppimissuunnitelma tai HOJKS. Moniammatillista yhteistyötä, jolla tuetaan lapsen siirtymistä esioppilaasta koululaiseksi ja edelleen yläluokille, kuvataan liitteissä 9.3 ja 9.4.   Oppilaan edun mukaista on, että hän mahdollisimman nopeasti pääsee edellytyksiään vastaavaan kouluun tai opetusryhmään.    

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tekstikehys:   Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan siirtyminen toiselle asteelle   Oppilastietoja siirretään nivelvaiheessa oppilaitoksesta toiseen, mikäli se on jatko-opiskelun kannalta perusteltua. Oppilashuoltoryhmä kokoaa tiedot. Tieto oppilaan lopullisesta opiskelupaikasta tulee terveydenhoitajalle. Opinto-ohjaaja ja terveydenhoitaja huolehtivat yhteistyössä tietojen siirtämisestä. Opettajat voivat välittää toisilleen tietoja opetuksen tavoitteista ja sisällöistä. Muiden tietojen siirtämiseen tarvitaan opiskelijan tai huoltajan lupa. Tiedot voidaan siirtää eteenpäin esimerkiksi kirjallisesti vapaamuotoisella kaavakkeella HOJKS/oppimissuunnitelmalomakkeen yhteenvetona (luku 5.5) tai tarvittaessa erillisessä siirtopalaverissa.   Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan koulun vaihtuminen tai paluu hoitoyhteisöstä   Erityisopetuksen koordinaattori on pidettävä kaikissa erityiskoulusiirroissa ajan tasalla. Päävastuu tietojen siirtämisestä on lähettävällä koululla, joka toimittaa HOJKS:n ja muut asiaan kuuluvat tiedot (tutkimustulokset ym.) vastaanottavaan kouluun. Tiedonsiirrosta vastaa lähettävän koulun rehtori. Luokanopettaja tai luokanvalvoja ja erityisluokanopettaja sekä molempien koulujen erityisopettajat ovat siirtoprosessissa päävastuullisia. Oppilaan siirtopalaveriin osallistuvat huoltajat, molempien koulujen edustajat ja tarvittaessa erityisopetuksen koordinaattori tai integraatio-opettaja.   Kaikissa siirtymistilanteissa on suositeltavaa järjestää oppilaalle ja hänen huoltajilleen tutustumiskäynti mahdolliseen tulevaan kouluun. Oppilaan siirtyessä lähikoulusta erityiskouluun tai -luokkaan tai päinvastoin on kokeilujakson järjestäminen tarpeen. Kokeilujakso antaa mahdollisuuden arvioida siirtoratkaisua realistisesti niin oppilaan kuin koulunkin kannalta. Oppilaan siirtyminen erityiskoulusta lähikouluun edellyttää tiivistä moniammatillista yhteistyötä lähettävän ja vastaanottavan koulun välillä. Lähettävä erityiskoulu konsultoi lähikoulua tarvittaessa myös käytännön ratkaisuissa. Oppilaan erityisopetussiirron purkaminen kannattaa tehdä vasta, kun oppilaan selviytyminen yleisopetuksen vaatimuksista on varmaa.   Sairaalajakson aikana lapsi säilyy oman koulunsa oppilaana. Jakson jälkeen hän palaa joko omaan kouluunsa tai luokkaansa tai hänen kohdallaan sovitaan muista järjestelyistä. Siirtymävaiheessa sairaalakoulun opettaja tekee yhteistyötä vastaanottavan koulun opettajan kanssa. Tiedon siirtäminen tapahtuu lainsäädännön rajoissa. Lupa tiedonsiirtoon kysytään aina huoltajilta hoito- tai tutkimusjakson alkaessa. Koulujärjestelyistä sovitaan yhteisissä kouluneuvotteluissa, joihin osallistuvat sairaalakoulun opettaja, hoitavan osaston edustaja sekä vastaanottavan koulun opettaja.   Silloin, kun oppilas on hoidossa neljä viikkoa tai pitempään, oppilaalle suositellaan tehtäväksi henkilökohtainen oppimissuunnitelma, jotta vastaanottavassa koulussa voidaan ottaa huomioon oppilaan oppimisen edellytykset opetusta suunniteltaessa. Sairaalakoulun opettaja antaa kyseiseltä ajalta läsnäolotodistuksen. Siitä tulee käydä ilmi sairaalakoulussa oloaika, kyseisen jakson oppiaineet ja niiden tuntimäärä. Silloin kun oppilas käy sairaalakoulua suurimman osan lukukaudesta, suoritetaan arviointi sovitusti yhteistyössä oppilaan kotikoulun kanssa tai sairaalakoulu antaa arvioinnin.  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5.3      Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestäminen

 

Tekstikehys: Oppilaalla on oikeus saada oppimisen edellytysten parantamiseksi muun opetuksen yhteydessä osa-aikaista erityisopetusta, mikäli tukiopetus ei yksin riitä. Erityisopetuksen määrittää oppilaan yksilöllisen tuen tarve. Osa-aikainen erityisopetus nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Oppilasta autetaan kehittämään oppimisen taitojaan. Erityisopettaja vastaa työn suunnittelusta, sisällöstä ja toteuttamisesta yhdessä rehtorin, oppilasta opettavien opettajien ja oppilashuollon henkilöstön kanssa. Osa-aikainen erityisopetus sisältää siten myös konsultointia, ohjausta ja tukemista.    Osa-aikaisen erityisopetuksen toimintamuotoja ovat yksilö- ja pienryhmätyöskentely sekä samanaikaisopetus muun opetuksen ohessa. Työmuotona se on laaja-alaista, innovatiivista, oppiainerajoja ylittävää ja eri oppimistyylit huomioonottavaa. Opetuksen yksilöllistämiseksi on suositeltavaa laatia oppilaalle oppimissuunnitelma yhdessä huoltajien kanssa erityisesti silloin, kun erityisen tuen tarve on jatkuvaa.    

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

5.4      Oppilaan siirtyminen erityisopetukseen

 

Tekstikehys: Oppilas siirretään erityisopetukseen mikäli se oppilaan vammaisuuden, sairauden, kehityksen viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi on perusteltua (PL 17. §:n 2. mom.). Ennen erityisopetukseen siirtoa on varmistettava, että tarpeelliset yleisopetuksen tukitoimet (riittävä eriyttäminen, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, mahdollinen pienluokkasijoitus) oppilaan koulunkäynnin järjestämiseksi on käytetty. Koulussa toteutetut tukitoimet dokumentoidaan esimerkiksi oppilaan oppimissuunnitelmaan.   Esityksen erityisopetukseen siirrosta tekee rehtori. Esityksessä kuvataan, millaisin tukitoimin ja missä koulussa oppilaan opetusta annetaan erityisopetussiirtopäätöksen jälkeen. Siirtopäätöksen tekeminen edellyttää psykologisen, lääketieteellisen tai sosiaalisen selvityksen laatimista. Koulussa siirtoprosessin valmistelu tehdään moniammatillisena yhteistyönä huoltajia kuullen.  Erityisopetukseen siirrosta päättää opetuspäällikkö ja HOJKS:n käyttöön ottamisesta rehtori. Näihin päätöksiin on liitettävä valitusosoitus.   Mikäli huoltajat vastustavat erityisopetukseen siirtämistä, tekee opetuslautakunta asiasta päätöksen. Huoltajat voivat hakea tähän päätökseen muutosta lääninhallituksesta ja edelleen hallinto-oikeudelta siten, kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.    Jokaiselle erityisopetukseen siirretylle oppilaalle on laadittava opetuksen yksilöllisen järjestämisen tueksi henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS (PL 17. §:n 2. mom.). HOJKS:n laatimisesta koulussa vastaa rehtori. Rehtori merkitsee siirto- ja HOJKS -päätökset hallinto-ohjelmaan.   Tavoitteena on, että oppilas saavuttaa yleisopetuksen oppimäärän mukaiset tavoitteet. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään. Yksilöllistäminen voi koskea yksittäisiä oppiaineita tai perusopetuksen koko oppimäärää. Yksilöllistettävien oppiaineitten määrän lisääminen ei edellytä jatkossa uusia päätöksiä.   Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat ja perustellut syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, järjestetään muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntinsa määrä vähene.   Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden mukaan siten, kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty.   Mikäli oppilaan erityisopetukseen siirron tarve lakkaa, puretaan erityisopetuksen siirtopäätös. Vastaanottavan koulun rehtori päättää oppilaan siirtämisestä takaisin ylepsykologisia tai lääketieteellisiä tutkimuksia ei välttämättä tarvita. Siirto tulee toteuttaa suunnitellusti yhteistyössä huoltajan sekä oppilashuoltohenkilöstön ja vastaanottavan koulun kanssa. Erityisopetussiirron purkaminen merkitään hallinto-ohjelmaan ja siitä tiedotetaan opetusvirastoa lähettämällä päätöspöytäkirja.  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hönttämäen koulussa:

Luokanopettajan aloitteesta ja selvitysten pohjalta oppilashuoltoryhmä päättää hakea oppilaan siirtoa erityisopetukseen. Oppilashuoltoryhmässä  sovitaan tarvittavien  lausuntojen hankkimisesta. Erityisopettaja kokoaa  lausunnot ja valmistelee hakemuksen.

Erityisopetukseen siirretyn oppilaan opetusjärjestelyistä ja HOJKS:n tekemisestä sopivat luokanopettaja ja erityisopettaja.

Tekstikehys: Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden opetusjärjestelyt   Pidennetyn, 11-vuotisen oppivelvollisuuden avulla voidaan turvata oppilaan oppivelvollisuuden suorittaminen. Pidennetyn oppivelvollisuuden perusteena on lapsen sairaus, vamma, kehityksen viivästyminen, tunne-elämän häiriö tai muu vastaava syy (PL 17 §:n 2. mom.).  Pidennetty oppivelvollisuus edellyttää erityisopetukseen ottamis- tai siirtopäätöstä ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimista. Oppilaan tarve pidennettyyn oppivelvollisuuteen voidaan arvioida jo ennen oppivelvollisuuden alkamista. Ennakoimalla voidaan estää koulunkäynnin myöhentäminen.   Kun lapsella on pidennetty oppivelvollisuus, hän aloittaa oppivelvollisuuden suorittamisen sinä vuonna, jolloin hän täyttää kuusi vuotta. Vanhempien pyynnöstä oppilas voi aloittaa vapaaehtoisessa esiopetuksessa jo sinä vuonna, jolloin hän täyttää viisi vuotta.   Oppilaan siirtäminen pidennettyyn oppivelvollisuuteen voidaan tehdä myös esi- ja perusopetuksen aikana.  Tällöin pyritään arvioimaan aika, jonka kuluessa perusopetuksen oppimäärä tulee suoritetuksi. Mikäli oppilas tarvitsee opiskeluunsa lisävuosia opetuksen järjestämiseksi ja perusopetuksen oppimäärän suorittamiseksi, asiasta päätetään yksilöllisesti henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Opetuksen yksilöllistämistä ja tukipalveluiden tarvetta seurataan ja arvioidaan.  Seuranta ja arviointi perustuvat opettajien ja huoltajan selvityksiin sekä asiantuntijoiden tutkimuksiin ja lausuntoihin (PA 15. §).     Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas voi opiskella erilaisten oppimäärien mukaisesti. Hänellä voi olla  yleisopetuksen oppimäärä yksilöllinen oppimäärä kaikissa oppiaineissa yksilöllinen oppimäärä joissakin oppiaineissa toiminta-alueittain järjestetty opetus.    Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas voi opiskella oppiaineista muodostettujen oppiainekokonaisuuksien mukaan silloin, kun oppilas ei opiskele toista kotimaista eikä vierasta kieltä. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista. Oppiainekokonaisuudet määritellään joko koulun opetussuunnitelmassa tai henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Silloin kun opetusta ei voida järjestää oppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuoksi oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus järjestetään toiminta-alueittain.    

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 
 

 

 

 

 

 

5.5      HOJKS:n laatimisen periaatteet

 

Tekstikehys:   Jokaiselle erityisopetukseen siirretylle oppilaalle on laadittava opetuksen yksilöllisen järjestämisen tueksi henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS (PL 17. § 2. mom.). HOJKS:n laatimisesta koulussa vastaa rehtori. Rehtori merkitsee siirto- ja HOJKS-päätökset hallinto-ohjelmaan. HOJKS-lomake täytetään yhteistyössä oppilaan, huoltajien, oppilaan opettajien, erityisopettajan sekä oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa.    HOJKS-suunnitelman tulee sisältää opetussuunnitelman perusteissa (16.1.2004) luvussa 5.4 määritellyt tiedot sen mukaan, mikä oppilaan opetuksen yksilöllistämiseksi on tarpeen. HOJKS:n laatimiseen osallistuvat henkilöt sitoutuvat myös sen toteuttamiseen. Suunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti vähintään kerran lukukaudessa. Erityisen tärkeä HOJKS:n päivittäminen on opetuksen nivelvaiheissa.    HOJKS-suunnitelmasta voidaan laatia tiivistelmä, jossa esitetään tapauskohtaisesti oleelliset tiedot. Tiivistelmän avulla voidaan välittää tietoa oppilaan siirtyessä opiskelemaan toisen asteen oppilaitokseen tai iltapäiväkerhon järjestäjälle erityistä tukea tarvitsevan oppilaan hoidon järjestämiseksi. Huoltajien suostumuksesta voidaan käyttää myös HOJKS-suunnitelmaa. Tiedon välittämiseksi tarvitaan aina huoltajan lupa, mikäli tiedon siirrossa ei ole kyse perusopetuslain (PoL 40. §) mukaisesta opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämistä välttämättömistä tiedoista.   HOJKS-suunnitelmassa määritellään opiskelun yleiset ja oppiainekohtaiset tavoitteet yksilöllistetyissä oppiaineissa sekä opetuksen tukitoimet.    

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

5.6      Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden työelämään tutustuminen

 

 

Tekstikehys: Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden työelämään tutustumisen tavoitteena on oppilaiden motivoituminen työelämään ja opiskeluun. TET-jaksojen aikana oppilas saa omakohtaista kokemusta työelämästä ja ammateista aidossa työympäristössä. Työelämään tutustuminen pyritään suunnittelemaan syrjäytymisvaarassa olevien ja erityistarpeita vaativien oppilaiden tarpeita vastaavaksi yhteistyössä opetusviraston, opettajien, oppilaan, huoltajien ja työnantajan kanssa. Tarpeen vaatiessa voidaan keskustella myös muiden oppilasta tukevien tahojen kanssa.  

 

 

 

 

 


 

6         ARVIOINTI

Tekstikehys: Koulun arvot sekä oppimis- ja tiedonkäsitys ovat oppilaan arvioinnin pohjana. Arviointi on osa opiskeluprosessia. Palautteella ja itsearvioinnilla on merkittävä rooli oppimisessa. Koulutyöskentelyssä arvioinnin tulee olla yksilöllistä, totuudenmukaista ja monipuolista. Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät. Arvioinnin käytänteistä ja perusteista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille etukäteen. Arviointikeskustelut ovat osa oppilaan arviointia (ks. 2.5.3). Oppilaalle ja hänen huoltajilleen tarjotaan säännöllisesti mahdollisuus arviointikeskusteluun.    

 

 

 

 

 

6.1      Oppilaan arvioinnin periaatteet

 

Tekstikehys: Oppilaan arviointi muodostuu useista osa-alueista. Siihen kuuluvat suulliset ja vapaamuotoiset kirjalliset palautteet, arviointikeskustelut, erilaiset näytöt tiedoista ja taidoista, oppilaskokeet, testit sekä lukuvuoden aikana annettavat todistukset.   Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta oppilaalle ja hänen huoltajilleen oppilaan opintojen etenemisestä sekä ohjata oppilasta havainnoimaan omaa oppimistaan.   Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas on saavuttanut perusopetukselle asetetut tavoitteet opiskelun päättyessä. Päättöarvioinnin tulee olla yleisesti vertailukelpoista.   Peruskoulussa arvioidaan oppilaan työskentelyä, käyttäytymistä, saavutuksia ja edistymistä opiskelussa. Arviointi tapahtuu suhteessa opetussuunnitelmassa määritettyihin tavoitteisiin. Oppiainekohtaiset arvioinnin periaatteet on kuvattu oppiaineita käsittelevissä luvuissa.  Opetushallituksen laatimat hyvän osaamisen kuvaukset ja päättöarvioinnin kriteerit (liite 9.5) määrittelevät arvioinnin perustana olevan kansallisen tieto- ja taitotason. Mikäli oppilas opiskelee yksilöllistetyn opetussuunnitelman mukaan, arviointi tapahtuu suhteessa suunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin. Yksilöllistäminen voi koskea yhtä tai useampaa oppiainetta.   Mikäli oppilaan opettaja vaihtuu kesken lukukauden, arvioinnin suorittaa se opettaja, jonka opetuksessa oppilas on ollut pidemmän ajan.   Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Perusopetusasetuksen mukaan (19. §:n 1. mom.) oppilaan huoltaja voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille kirjallisena. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä.   Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen.   Oppilaan opinnoissa etenemisen periaatteet on kuvattu luvussa 3.3.  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 
 

 

 

 

 

 

 

 

6.1.1   Arviointi opintojen aikana

 

Tekstikehys: Arvioinnin tavoitteena on ohjata ja kannustaa oppilaan opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on vuorovaikutuksen ja palautteen avulla tukea oppilasta muodostamaan realistinen kuva itsestään oppijana. Opettaja tukee oppilaan oppimisprosessia ohjaamalla häntä tarkastelemaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa. Arviointi antaa myös opettajalle tarvittavaa tietoa opetuksen etenemisen suunnitteluun sekä oppilas- ja ryhmäkohtaisten tavoitteiden asettamiseen.   Opintojen aikaisen arvioinnin tulee olla totuudenmukaista ja perustua monipuoliseen näyttöön. Oppilaan opintojen etenemistä ja saavutettua tasoa arvioidaan kokeiden, oppilastöiden, tuntityöskentelyn, suoritusten ja suullisten näyttöjen perusteella. Oppilaan arviointi on kokonaisuus, jossa opettajan antama jatkuva palaute on tärkeää. Arvioinnin tulee kohdistua oppilaan osaamiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla.   Opetuksessa ja arvioinnissa tulee huomioida oppilaan aikaisempi kehitys- ja oppimishistoria. Tiedonsiirtoon opetuksen nivelvaiheissa tulee kiinnittää erityistä huomiota. Opettajan tehtävänä on tehdä oppilaan oppimista näkyväksi. Tätä varten opettajan on havainnoitava ja dokumentoitava oppilaan työskentelyä systemaattisesti ja annettava oppilaalle palautetta suullisesti ja kirjallisesti. Dokumentoinnissa voidaan käyttää apuna erilaisia kirjallisia ja sähköisiä portfolioita sekä oppimissuunnitelmaa.   Arviointikeskustelut ovat osa opintojen aikaista arviointia. Arviointikeskustelujen käytänteisiin tulee kiinnittää huomiota. Arviointikeskustelussa pohditaan oppilaan opintojen edistymistä ja tasoa, käyttäytymistä ja työskentelytaitojen kehittymistä. Samalla asetetaan tavoitteita tulevalle opiskelulle. Arviointikeskusteluissa käsitellään myös oppilaan ohjauksen kannalta ajankohtaisia aiheita. Keskustelun tukena käytetään dokumentointimateriaalia. Arviointikeskustelussa asetetut tavoitteet kirjataan muistiin.     Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä voidaan arvioida myös erikseen.   Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Koulun tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle on kirjattu lukuun 6.1.3. Käyttäytymisen tavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetetut tavoitteet ja oppilaiden kehitysvaihe.    Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointitaidot tukevat oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä hänen osallisuudentunteensa vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita. Oppilas harjaantuu asettamaan omalle opiskelulleen tavoitteita ja arvioimaan oppimisprosessiaan. Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilas tarvitsee jatkuvaa ohjausta ja tukea.   

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tekstikehys: Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan oppimisvaikeudet ja muut opiskelua vaikeuttavat tekijät. Tällöin tulee käyttää erilaisia menetelmiä, joilla oppilas kykenee osoittamaan osaamisensa.   Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opiskelun tavoitteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).  Niiltä osin kun tällainen oppilas opiskelee yleisen opetussuunnitelman mukaan, hänen suorituksiaan arvioidaan suhteessa yleisiin tavoitteisiin. Niiltä osin kuin oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan, hänen suorituksiaan arvioidaan suhteessa HOJKS:ssa asetettuihin tavoitteisiin.   Maahanmuuttajaoppilaiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. Oppilaan arvioinnissa tulee käyttää monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen soveltuvia arviointimenetelmiä, jotta hän kykenee osoittamaan osaamisensa ja edistymisensä kielen taitojen puutteista huolimatta. Maahanmuuttajaoppilaan arvioinnissa voidaan käyttää sanallista arviointia 8. vuosiluokan väliarviointiin saakka. Sanallista arviointia käytetään, mikäli numeerinen arviointi ei kuvaa riittävästi oppilaan edistymistä.  Lisätietoja ja opastusta maahanmuuttajaoppilaan arvioinnista antaa ohjaava opettaja.   Oman äidinkielen opetus arvioidaan sanallisesti todistuksen liitteessä tai todistuksen lisätietoja osiossa.   Valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan osallistumistodistus.   Arvioitavat oppiaineet: Yhtenä kokonaisuutena arvioidaan vuosiluokilla 1–4 ympäristö- ja luonnontieto, vuosiluokilla 5–6 biologia ja maantieto sekä fysiikka ja kemia. Muut oppiaineet arvioidaan erillisinä. Vuosiluokilla 1–6 valinnaisena opetettavat oppiaineet merkitään kuudennen luokan todistukseen suoritetuiksi.    

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 
 

6.1.2   Päättöarviointi

 

Tekstikehys: Päättöarvioinnilla tarkoitetaan pääasiassa vuosiluokilla 8–9 tapahtuvaa opintojen arviointia. Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa.   Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Oppilaan osaaminen arvioidaan päättöarvioinnin kriteereiden mukaisesti (liite 9.5). Oppilaan osaaminen arvioidaan päättöarvioinnin kriteerien mukaan myös silloin, kun yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta.   Päättöarvioinnin kriteerit määrittävät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Kriteerit kuvaavat keskimääräistä osaamista, ts. joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. Muut päättöarvioinnin arvosanat annetaan suhteessa kriteerien osoittamaan hyvän osaamisen tasoon (8). Mikäli oppilas osoittaa jossain määrin kriteerien edellyttämää osaamista, on hän saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5).   Päättöarvioinnin tulee perustua monipuoliseen näyttöön kunkin oppiaineen luonteen mukaisesti. Kunkin oppiaineen käytännöt on kuvattu kyseisen oppiaineen kohdalla opetussuunnitelmassa.   Työskentelyn arviointi sisältyy päättöarvioinnissa oppiaineen arvosanaan.   Käyttäytymisen arviointi suoritetaan samojen periaatteiden mukaan kuin opintojen aikaisessa arvioinnissa. Päättötodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arvosanaa.   Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppilaan oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon arvioinnissa. Tällöin tulee käyttää menetelmiä, joilla oppilas kykenee osoittamaan osaamisensa.   Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opiskelun tavoitteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Niiltä osin kuin tällainen oppilas opiskelee yleisen opetussuunnitelman mukaan, hänen suorituksiaan arvioidaan suhteessa yleisiin tavoitteisiin. Niiltä osin kun oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan, hänen suorituksiaan arvioidaan suhteessa HOJKS:ssa asetettuihin tavoitteisiin. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu HOJKS:ssa asetettuihin tavoitteisiin.   Arvioitavat oppiaineet on määritelty tarkemmin opetussuunnitelman perusteissa.  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

6.1.3   Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle

 

 

6.2      Todistukset

 

Tekstikehys: Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat lukuvuositodistus, välitodistus ja erotodistus. Jokaiselle oppilaalle annetaan lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Välitodistus voidaan korvata dokumentoidulla arviointikeskustelulla joulu-tammikuussa lukuun ottamatta päättöarviointia. Erotodistus annetaan niille oppilaille, jotka siirtyvät toiselle paikkakunnalle. Todistuspohjat ovat yhtenäisiä, ja todistusten laadinnassa hyödynnetään opetustoimen hallinto-ohjelmaa. Yksilöllisen oppimäärän mukaan opiskelevalle oppilaalle merkitään arvosanan kohdalle tähti niissä oppiaineissa, joissa hänen opiskelunsa on yksilöllistetty.   Oppilas arvioidaan sanallisesti vuosiluokilla 1–4. Uusina alkavien oppiaineiden osalta arviointi suoritetaan sanallisesti 5. luokan välitodistuksessa. Vuosiluokilla 5–9 arviointi suoritetaan numeerisesti. Oppilaan käyttäytymistä ja työskentelytaitoja arvioidaan sanallisesti 6. vuosiluokkaan saakka todistuksen liitteellä.   Todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia koskevia sanallisia arviointeja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Lukuvuositodistus annetaan oppilaalle lukuvuoden viimeisenä koulupäivänä. Mikäli oppilas tai hänen huoltajansa on estynyt, todistus toimitetaan jälkikäteen postitse tai muulla sovitulla tavalla.   Todistuksiin liittyvät tarkemmat ohjeet on määritetty opetussuunnitelman perusteissa luvussa 8.3.  

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

7         OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

 

 

7.1      Opetus ensimmäisillä vuosiluokilla

 

Perusopetuksen ensimmäisten vuosiluokkien, alkuopetuksen, opetusta suunniteltaessa on otettava huomioon, millainen 6–9-vuotias lapsi on oppijana.  Perusopetuksessa jatketaan siitä, mihin lapsikeskeisyyttä ja yksilöllisyyttä korostava esiopetus on oppilaiden osalta päätynyt. Esiopetusvuonna lapsi saa kokemuksia ryhmässä toimimisesta kasvaakseen yhdeksi ryhmän jäsenistä.   Kouluvuosina oppilaan oma näkökulma, hänen kiinnostuksensa ja motivaationsa ja toimintatapansa voidaan ottaa huomioon monissa opiskelutilanteissa. Opettaja suunnittelee opetusta oppilaiden edellytysten mukaisesti ja käyttää kuhunkin opiskeltavaan aiheeseen soveltuvia menetelmiä. Oppilaantuntemuksen edellytyksenä on, että opettaja tuntee oppilaan kehityshistoriaa jo esiopetusvuosilta.

 

Alkuopetukselle on luonteenomaista, että asioita ja ilmiöitä opiskellaan kokonaisuutena eri tiedonaloja yhdistämällä. Oppimistilanteissa korostuvat toiminnallisuus ja leikinomaisuus, jotka tukevat parhaiten ikäkaudelle ominaista oppimistapaa.

 

Puhuttu kieli on kielen ensisijainen muoto

 

Koulunkäyntinsä aloittava lapsi elää mielellään satujen ja tarinoiden maailmassa. Lapsi kerää sanoja ja mielikuvia itselleen omaa oppimistaan varten. Eläytyvä kuuntelu auttaa ja helpottaa puheen ymmärtämistä. Samalla harjaannutetaan auditiivista erottelua, joka on yksi perusedellytys lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa. Opettajan on hyvä lukea joka päivä jotain lasta kiinnostavaa, myös uusia maailmoja avaavaa tekstiä, josta voidaan keskustella yhdessä. Materiaaleina voidaan käyttää satuja, tarinoita, tietotekstejä, runoja ja loruja. Näin lapsi tutustuu uusiin sanoihin ja käsitteisiin. Oppilasryhmässä luodaan tilanteita, joissa lasten on mahdollista osallistua aktiivisesti keskusteluun. Kertoessa kokemuksistaan lapsen on tärkeä saada palautetta ajatuksistaan.

 

Lukeminen

 

Koulunkäyntiä aloittelevat lapset ovat eri vaiheissa lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa. Opettajan on havainnoitava lapsen taitotasoa, suunniteltava oppimisympäristöä, työtapojaan ja menetelmiään tarkoituksenmukaisella tavalla. Valintaan vaikuttaa myös se, että tietoisuus lukemisen tarkoituksesta on oleellinen tekijä lapsen lukumotivaation perustana.

 

Lukemaan opettamisen menetelmän tulee vastata lasten yksilöllisiä tarpeita.  Hyvä menetelmä on looginen, konkreettinen ja havainnollinen. Se tukee itseohjautuvuutta ja omatoimisuutta sekä sisältää riittävästi palautetta oppimisesta. Lukutaidon oppimiseen vaikuttavat myös kodin lukemisen kulttuuri, lapsen motivaatio, yksilöllinen kyky ja tapa käsitellä tietoa. Mitä useampia opetusmenetelmiä opettaja osaa käyttää, sitä paremmin hän voi tavoittaa eri tavalla oppivat.

 

Riippumatta siitä, mitä lukemaan opettamisen menetelmää käytetään, lapsen on oivallettava, että puheen voi muuttaa kirjoitukseksi ja kirjoituksen puheeksi. Näin hän huomioi, että kirjaimet ovat puheäänteiden symboleja. Siirtyessään esilukemisen kaudelta aloittelevaksi lukijaksi oppilas voi lukea kirjain kirjaimelta tai hahmottaen erilaisten vihjeiden avulla kokonaisia sanoja. Lukiessaan lapsi muuntaa kirjainmerkkejä puheäänteiksi sekä yhdistää äänteitä toisiinsa. Äänne-kirjainvastaavuuksia on harjoiteltava runsaasti. Harjoituksia kannattaa vaihdella lapsen eri aisteja (tunnustellen, muovaillen, voimistellen jne.) apuna käyttäen.

 

Lapsen lukutaito kehittyy harjoittelun myötä kirjaintasolta sanoihin ja lauseisiin tai analyyttisesti sanatasolta äänteisiin ja kirjaimiin. Tällöin lapsi saavuttaa ns. mekaanisen eli teknisen lukutaidon, joka on kyky muuntaa kirjoitettu teksti ääneen luetuksi. Tämä taso ei kuitenkaan takaa sitä, että lapsi ymmärtäisi, mitä hän lukee. Mekaanisen lukutaidon lisäksi on keskeistä harjaannuttaa luetun ymmärtämisen taitoa. Tähän tavoitteeseen päästään tulkitsemalla ja arvioimalla tekstien sisältöä yhdessä opettajan ja muiden lasten kanssa. Lukija luo tekstille oman merkityksensä omien kokemustensa ja tarpeidensa mukaisesti. Lukemisessa siirrytään vähitellen ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen. Lapsi siirtyy lukemiseen liittyvien toimintojen automatisoiduttua harjoittelun avulla sujuvaksi lukijaksi ja lopulta käyttää lukemista oppimisen välineenä. Tällöin hänestä on kasvamassa omaa lukemistaan tiedostava, strateginen lukija. Lapsen tulee kokeilla erilaisia lukustrategioita löytääkseen oman mielekkään tapansa ymmärtää lukemistaan.

 

Kirjoittaminen

 

Kirjoitustaidon alkeiden ja lukemisen oppiminen liittyvät läheisesti toisiinsa. Käsin kirjoittaminen tukee lapsen kielellistä kehittymistä ja lukemaan oppimista. Useimmat lukemaan oppimisen menetelmät toimivat myös kirjoittamisen oppimismenetelminä.

 

Alkuopetuksen aikana kirjoitetaan aluksi isoilla ja pienillä tekstauskirjaimilla. Kirjainmuotojen piirtämistä harjoitellaan päivittäin niin, että kirjoittamisen rytmi löytyy. Tekstauksen on oltava sujuvaa ja tekstin luettavaa, ennen kuin kannattaa siirtyä opettelemaan kirjoituskirjaimia ja niiden yhdistämistä. Opettaja ohjaa ja antaa kirjoittamiselle mallin kunkin oppilaan tarpeiden mukaan. Lapset saavat edetä kirjoittamisessa omaa tahtiaan. Kynäotteeseen ja ergonomiseen kirjoitusasentoon kiinnitetään erityistä huomiota.

 

Oppilaalle luodaan runsaasti erilaisia mahdollisuuksia kehittää luku- ja kirjoitustaitoaan. Oppilaan kokonaisilmaisu kehittyy vapaissa, omissa tarinoissa. Näitä tarinoita voi syntyä lapsen ollessa yksin tai ryhmässä erilaisille, houkutteleville papereille lasta kiehtovista aihepiireistä. Tällöin päähuomio on sisällössä ja luomisen ilossa. Opettajan tehtävänä on kannustaa ja rohkaista lasta tuottamaan erilaisia tekstejä virheisiin kajoamatta. Kirjoittamiseen houkuttelevat myös esimerkiksi listat, raportit, muistiinpanot, tiedotteet ja päiväkirjat, jotka liittyvät luontevasti lapsen koulupäivään.

 

 

Kirjallisuus

 

Kirjojen lukeminen ja niiden käsitteleminen antaa tietoa itsestä ja ympäröivästä maailmasta ja ohjaa lasta oman tekstin tuottamiseen. Kirjat virittävät ilmaisemaan ja käsittelemään omia ja toisten tunteita ja toimivat hyvänä lähtökohtana erilaisissa näytelmissä ja esityksissä. Opettaja lukee ääneen mahdollisuuksien mukaan päivittäin valitsemaansa kirjaa. Lukuhetkistä syntyvistä ajatuksista on hyvä keskustella yhdessä. Opettaja on lukevan aikuisen malli. On tärkeää, että opettaja ja oppilaat kertovat toisilleen omista lukukokemuksistaan. Keskustelu avaa ja tekee merkitykselliseksi kirjojen maailmaa.

 

”Lapsuuden kirjoilla on syvä vaikutus.

Kuinka paljon tulevaisuudesta piileekään kirjahyllyssä.”

Graham Greene

 

Kirjojen tulee olla oppilasta lähellä ja helposti saatavilla. Silloin hän kiinnostuu niistä, aluksi katsomalla kuvia ja myöhemmin itse lukemalla.  Kirjoja voidaan lukea parin kanssa tai lukupiireissä, joita muodostetaan esimerkiksi aihepiirin ja kiinnostavuuden mukaan. Lukupiirin yhteistä kirjaa voidaan lukea myös kotona. Lukuvihkoon tai lukupäiväkirjaan oppilas voi aluksi piirtää jotain luetusta kirjasta, myöhemmin myös voi kirjoittaa omia ajatuksiaan ja sovittuja asioita kirjasta sekä suunnitella miellekarttaa. Yhdessä harjoitellaan luokan, koulun ja yleisen kirjaston käyttöä (kirjan käsittely, käyttäytyminen kirjastossa, luokitusjärjestelmään tutustuminen ja aakkostaminen). Oppilas oppii vähitellen valitsemaan itseään kiinnostavia, taitojaan vastaavia kirjoja.

 

Kirjallisuuden pariin oppilaita voi houkutella lisäksi kirjailijavierailujen, lukuvinkkauksen, teemaviikkojen ja lähikirjastovierailujen avulla. Oulun kaupungin oppilailla on oma kirjallisuusdiplominsa, jota tavoitellaan perusopetuksen aikana lukemalla sovitut kirjat.

 

”Lukukokemuksia vaille jääneen lapsen kasvu jää kesken.

Lapselle lukeminen on kasvatusta ihmisyyteen,

sillä ilman sanoja lapsella ei ole eväitä omien tunteidensa tulkintaan.

Arkikielemme on köyhtynyt, kirjallisuuden onneksi ei.”

Kirsi Kunnas

 

 

Leikki 

 

Leikkiä käytetään eheyttävänä työmuotona vuosiluokilla 1–2 eri oppiaineissa. Leikkiessään lapsi oppii kieltä, vuorovaikutustaitoja, ryhmäsääntöjä ja monia muita tärkeitä asioita. Leikki tuottaa lapselle iloa ja edistää oppimista. Koulunsa aloittava oppilas on siirtymässä sääntöleikkivaiheeseen. Siihen kuuluvat erilaiset yhteis-, perinne- ja liikuntaleikit sekä didaktiset leikit ja pelit. Leikkiin osallistuminen vaatii sitoutumista ja sääntöjen mukaan toimimista. Tämä vaatii lapselta sosiaalisia taitoja sekä halua ja innostusta osallistua yhteiseen toimintaan. Leikissä lapsi saa harjoitella taitoja, joita hän on vasta opettelemassa. Esimerkkeinä tästä ovat liikenne- ja kauppaleikit.

 

Ilmaisukasvatus

 

Ilmaisukasvatuksen tavoitteena on tutustuttaa lasta hänen omiin tunteisiinsa ja auttaa häntä ymmärtämään ja ilmaisemaan niitä. Ilmaisukasvatus koostuu keskittymis- rentoutumis- ja aistiharjoituksista sekä vapaamuotoisesta esittämisestä. Leikinomaiset harjoitukset auttavat lasta tunnistamaan esimerkiksi jännityksen, ilon ja rentoutumisen tunnetilojen vaikutuksen kehossaan. Nämä ohjaavat lasta parempaan itsetuntemukseen: tunnen näin, koska oikeasti olen vihainen, pettynyt, kateellinen. Ilmaisukasvatuksen avulla lapselle varmistuvat sekä taito että tarve ilmaista tunteensa ja ajatuksensa muille. Sen jälkeen lapsen on helpompi pyrkiä vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa.

 

Draamaa voidaan käyttää myös opetusmenetelmänä, jolla konkretisoidaan ja rikastetaan opittavaa asiaa. Lasten kanssa voidaan esittää satuja, tarinoita, erilaisia elämäntilanteita ja tapahtumia. Sääntöjä voidaan myös opetella draaman avulla.

 

 

Varhennettu kielenopetus

 

Kielten opiskelu voidaan aloittaa leikinomaisesti ja toiminnallisesti jo peruskoulun ensimmäisellä tai toisella luokalla. Opiskelun tavoitteena on luoda onnistumisen kokemuksia ja innostaa kielenopiskeluun ilman suorituspaineita.

 

Oppilaat voivat tutustua ensimmäisten luokkien aikana kieliin pienissä kielisuihkuissa. Tämä lisää oppilaiden tietoa eri kielistä ja auttaa myöhemmin kielivalinnoissa. Kielisuihkut kannustavat oppilasta valitsemaan myös vähemmän opiskeltuja kieliä kolmannella luokalla.

 

Varhennetussa kielenopiskelussa oppitunnit voidaan jakaa pieniksi tuokioiksi tai oppitunnin puolikkaiksi. On toivottavaa, että ainakin toisen luokan kevätlukukaudella jokaisella oppilaalla on vähintään puoli viikkotuntia vieraan kielen opiskelua. Niille oppilaille, jotka ovat jo esiopetuksessa saaneet vieraan kielen opetusta, on hyvä taata jatkumo heti alkuopetuksen alusta alkaen.

 

Varsinaisten opetustuokioiden lisäksi kieltä on mahdollista opiskella myös muuhun opetukseen integroituna. Vierasta kieltä voidaan käyttää esimerkiksi musiikin opiskelussa laulamalla kohdekielisiä lauluja, kuvataiteessa harjoittelemalla värejä ja matematiikassa opettelemalla lukuja.

 

Kieltä voi opettaa opettaja, jolla on riittävä kohdekielen hallinta. Erityisen tärkeää on oikean ja luontevan ääntämismallin antaminen.

 

Kieliopinnoissa keskitytään ensiksi kuullun ymmärtämiseen ja sen mukaisesti toimimiseen sekä suullisen kommunikoinnin harjoittamiseen. Kirjoitettu kielimuoto voi olla esillä tukemassa suullisesti opittua. Kieltä opitaan kuuntelemalla, toimimalla ymmärtämisen mukaan, toistamalla ja soveltamalla. Keinoina ovat esimerkiksi erilaiset roolileikit, draama, pelit, leikit, lorut ja laulut.

 

Varhennetun kielenopetuksen tavoitteet ja sisällöt kirjataan lukuun 7.3.3 Vieraat kielet.

 

 

Eriyttämisen keinoja

 

Oppilasryhmässä on oppimisen eri vaiheessa olevia oppilaita. Oppimisympäristön tulee tarjota erilaisia mahdollisuuksia itseohjautuvaan opiskeluun. Näitä mahdollisuuksia ovat fyysisen oppimisympäristön lisäksi oppimiseen innostava tunnelma luokassa. Lasta ohjataan yksilöllisesti sellaisten tehtävien pariin, jotka vastaavat hänen kehitysvaihettaan. Näitä voivat olla esimerkiksi pieni tutkielma, oman kirjan laatiminen, kiinnostavan kirjan valitseminen ja omien lukuhetkien tukeminen. Luokan erilaiset mahdollisuudet palvelevat lasten erilaisia tietoja, taitoja, tarpeita ja mielenkiinnon kohteita. Lapsi oppii myös yhteisön jäsenenä. Vertaisoppimisen, aikuisen tuen tai taitavamman toisen oppilaan avulla lapsi oppii ryhmässä.

 

 Jotkut tarvitsevat oppimiselleen myös erityistukea. Oppimisvaikeuksiin liittyy usein kielellisiä häiriöitä ja kielellisen kehityksen viivästymiä. Niitä voivat olla sanavarastoon, käsitteiden ymmärtämiseen, muoto-oppiin tai fonologiaan liittyvät vaikeudet. Näiden oppilaiden on hyvä saada parantaa kielellistä osaamistaan heille kullekin sopivien erityismenetelmien ja erilaisten harjoitusten avulla. Oppilaan oppimista voidaan tukea tekemällä eriyttäviä harjoituksia pienissä ryhmissä tai tuki- ja erityisopetuksen keinoin. Tukitoimia mietitään ja toteutetaan huoltajien kanssa yhdessä.

 

 Tarkkaavaisuus- ja hahmottamisongelmat aiheuttavat haasteita lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa. On tärkeää, että opettaja tunnistaa yhteistyössä erityisopettajan kanssa mahdollisimman varhain oppilaan vahvuudet ja yksilölliset oppimis- ja kehittymistarpeet. Yksilölliselle oppimiselle keskeistä ovat mahdollisimman pieni oppilasryhmä ja rauhallinen oppimisympäristö sekä hyvät eriyttämismahdollisuudet.

 

 

7.2      Opetuksen eheyttämisen ja aihekokonaisuuksien toteuttaminen

 

 

Tekstikehys: Oulun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmassa aihekokonaisuuksien ja opetuksen eheyttämisen lähtökohtana on kolmen tason toimijoiden yhteistyö: kaupungin, koulualueiden ja koulun taso. Kaupungin tasolla opetuksen eheyttäminen ja aihekokonaisuuksien toteuttaminen perustuu Oulun kaupungin ja opetustoimen kehittämisasiakirjoissa esitettyihin lapsia ja nuoria koskeviin kehittämistavoitteisiin. Koulualueiden tasolla eheyttämisen perusajatuksena on aihekokonaisuuksien toteutuksen tarkastelu yhtenäisen oppimispolun näkökulmasta. Koulun tasolla aihekokonaisuudet vahvistavat koulun omaleimaisuutta ja koulun toiminta-ajatusta tukevaa kulttuuria.   Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ilmiökeskeinen oppiminen. Aihekokonaisuuksissa pureudutaan ajankohtaisiin kasvatuksen teemoihin, joissa kosketellaan useiden oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä. Aihekokonaisuudet näkyvät yhteisissä ja valinnaisissa oppiaineissa, yhteisissä tapahtumissa ja koulun toimintakulttuurissa. Vaikka aihekokonaisuuksia voidaan painottaa kuntakohtaisesti, koulukohtaiset painotuksen ovat ensisijaisia. Koulukohtaiset painotukset tarkentuvat vuosittain koulun työsuunnitelmassa.   Oulun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmassa aihekokonaisuudet on kirjattu kunkin oppiaineen sisältöihin ja tavoitteisiin. Kuntakohtaiset painotukset on kirjattu opetustoimen Riihi-ympäristöön, jossa tiettyjä aihekokonaisuuksia on tarkasteltu yhtenäisenä polkuna koko perusopetuksen läpi. Sekä oppiaineissa että kuntakohtaisissa painotuksissa aihekokonaisuuksien toteutuksessa on otettu huomioon oppilaan ikä ja kehitystaso.          

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

7.3      Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain

 

Tekstikehys: Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa ovat oppilaan arvioinnin perusta kullakin vuosiluokalla. Opetus on mahdollista toteuttaa myös oppiaineita yhdistäen ilmiökeskeisesti, jolloin eri aineiden tavoitteet ja sisällöt muodostavat opetuksen kokonaisuuden. Ilmiökeskeinen opetus voi toteutua tietyn jakson aikana tai pitkäaikaisesti kokonaisopetuksen periaatteiden mukaisesti.  Erityisesti yläluokilla opetuksen eheyttäminen muodostaa haasteen, johon vastaaminen edellyttää opettajien yhteistyötä ja systemaattista kehittämistyötä.  

 

 

 

 

 

 

 

 

 
 

7.3.1     Äidinkieli ja kirjallisuus

7.3.1.1       Suomi äidinkielenä

 

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on saada oppilas kiinnostumaan kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetus pohjaa yhteisölliseen käsitykseen kielestä, jonka mukaan yhteisön jäsenyys ja osallisuus tietoon syntyvät kielenkäytön avulla.  Äidinkieli on oppilaan oppimisen perusta: kieli on oppilaalle sekä oppimisen kohde että väline.  Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa otetaan huomioon oppilaan aikaisemmat kokemukset, tiedot ja taidot.

 

Oppilaalle tarjotaan mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen kannustavassa ja haasteellisessa oppimisympäristössä. Äidinkielen ja sen hallinnan myötä oppilas rakentaa identiteettiään ja itsetuntoaan. Oppilaan ajattelun taidot kehittyvät käyttämällä kieltä vuorovaikutuksessa toisten kanssa, haasteita tuottavassa opiskeluympäristössä. Opetuksen tavoitteina ovat perustaitojen oppiminen ja monipuoliset kielenkäyttötaidot. Oppilas kehittyy aktiiviseksi viestijäksi ja kriittiseksi kuuntelijaksi ja lukijaksi. Hänen suhteensa kulttuuriin syvenee, ja hän haluaa omalla toiminnallaan vaikuttaa yhteiskuntaan.

 

Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine, jonka keskeinen sisältö perustuu kieli- ja kirjallisuustieteeseen sekä viestintätieteisiin. Oppiaineen perustana on laaja tekstin käsite. Tekstit voivat olla puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia tekstejä ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden yhdistelmiä. 

 

 

Oppimisympäristö

Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelu edellyttää tarkoituksenmukaista oppimisympäristöä. Luokassa on lasten ja nuorten saatavilla kirjoja sekä lukemiseen ja kirjoittamiseen kannustavaa muuta materiaalia. Tavoitteena on, että koulun tiloihin ja luokkiin järjestetään paikkoja, joissa on hyvä lukea ja keskustella ryhmissä luetusta. Myös ilmaisukasvatus edellyttää sopivia tiloja ja materiaaleja.

 

Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelua tukee toimiva koulukirjasto. Kirjastossa pitää olla tarpeellinen määrä monipuolista kirjallisuutta ja opetusta tukevia lehtiä, ajanmukaiset tietoverkkoyhteydet ja riittävästi työskentelytilaa. Hyvä koulukirjasto on muunneltavissa, ja se tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiseen opiskeluun. Koulukirjastoja kehitetään tavoitteellisesti ja määrätietoisesti.

 

 

Arviointi

Oppilaan arvioinnin periaatteet on kuvattu luvussa 6. Opintojen aikainen arviointi on kannustavaa, ja se tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja tavoitteiden mukaista äidinkielen ja kirjallisuuden hallintaa. Oppilaalle annetaan tietoa oppimistavoitteista ja arvioinnin perusteista. Oppimistulosten lisäksi arvioidaan koko oppimisprosessia ja oppilaan työskentelytaitoja, joissa korostuvat suunnitelmallisuus, aktiivisuus, vastuullisuus ja yhteistyökyky.  Oppilasta kannustetaan omien tavoitteidensa asettamiseen ja itsearviointiin. Arvioinnissa korostetaan myös rakentavan palautteen antamista ja vastaanottamista.

 

Oppilaalle annetaan sanallista, rakentavaa palautetta kirjallisista tuotoksista ja suullisista harjoituksista. Oppilaan yksilöllisyys ja taidot otetaan huomioon palautetta annettaessa.   Oppilas voi osoittaa osaamistaan esimerkiksi portfolioin, lukupäiväkirjoin ja -kortein. Erityisopetusta saavan oppilaan arvioinnista päättävät äidinkielenopettaja ja erityisopettaja yhdessä. Perusopetuksen päättövaiheessa, luokilla 8–9, noudatetaan päättöarvioinnin kriteerejä.  Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön.

 

 

 

Aihekokonaisuudet

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tukee oppilaan itsetunnon ja identiteetin kehittymistä. Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuus näkyy erityisesti kirjallisuuden opetuksessa, vuorovaikutustaitojen sisältökohdissa ja siinä käsityksessä, että tietoisuus yhteisöön kuulumisesta syntyy kielen avulla. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuus on olennainen osa äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta.  Oppilas tulee tietoiseksi omasta kulttuuriperinnöstään ja sen monimuotoisuudesta ja pystyy tarkastelemaan sitä osana eurooppalaista kulttuuria. Hän oppii kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen