Uskonto

Uskonnon opetuksessa tarjotaan opiskelijalle aineksia uskonnollisen elämänkatsomuksen rakentumiseen ja kehittymiseen. Perehtyminen omaan uskontoon sekä eri uskontojen elämään ja ajatteluun antaa valmiuksia ymmärtää erilaisia maailmankatsomuksia.

Oppiaine tarjoaa mahdollisuuden pohtia ja keskustella. Opiskelijaa kunnioitetaan vapaana, totuuteen pyrkivänä ihmisenä. Tavoitteena on, että hän saavuttaa monipuolisen uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen.

Yhteiset kurssit

UEA1 Uskonto ja maailmankatsomus
Opitaan näkemään ja arvioimaan uskontoa yleismaailmallisena ja inhimillisenä ilmiönä, joka osana kulttuuria vaikuttaa yhteiskuntaan ja maailmankatsomuksen muodostumiseen. Esillä ovat uskontojen ja maailmankatsomuksellisen ajattelun yleinen luonne, tieteen ja uskonnon suhde, uskontojen tutkimuksen muodot ja saavutukset sekä raamattutiedon peruskysymykset.

UEA2 Kristinusko ja kristilliset kirkot
Opitaan arvioimaan kristinuskon vaikutusta eurooppalaiseen kulttuuriin eri aikoina. Tarkastelun kohteena ovat kristillisen kirkon kehityskaari ja kristinuskon leviäminen sekä vuorovaikutus aikansa yhteiskunnan ja kulttuurin kanssa. Kirkkojen kansainväliset yhteydet ja yhteistyön muodot (ekumenia) sekä uskontojen välinen dialogi.

UEA3 Ihmisen hyvä ja paha
Opitaan ymmärtämään etiikka osana ihmisen toimintaa sekä tunnistamaan omien arvovalintojen perusteluita. Tarjotaan mahdolisuus eettisen ja vastuullisen elämänasenteen kehittymiseen ryhmäprosessissa.

Takaisin ylös

Syventävät kurssit

UES4 Maailmanuskontojen kohtaaminen
Käsitellään suuria maailmanuskontoja kulttuurisina ja yhteiskunnallisina tekijöinä. Opitaan kunnioittamaan ja kohtaamaan eri tavoin ajattelevia ja uskovia ihmisiä.

UES5 Suomalainen maailmankuva ja identiteetti
Opitaan ymmärtämään uskontojen merkitys suomalaisessa kulttuurissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Perehdytään suomalaiseen uskonnollisuuteen muinaisuskosta nykypäivään siten, että historiallisen katsauksen jälkeen painopiste on selkeästi tässä ajassa ja moniarvoisessa kulttuurissa.

UES6 Pyhät tekstit ja moderni maailma
Opitaan ymmärtämään länsimaisen kulttuurimme syvärakenteeseen vaikuttaneita tekijöitä kuten pyhiä tekstejä ja riittejä sekä niiden perustalta nousevaa elämäntapaa. Käsitellään eksegetiikan (tieteellisen raamatuntutkimuksen) peruskysymyksiä sekä Raamatun yhteyttä tieteeseen, taiteeseen ja kieleen. Kerrataan lukion koko oppimäärää tarpeen mukaan.

Takaisin ylös

Filosofia

Filosofia auttaa opiskelijaa avartamaan ja tarkentamaan käsityksiään todellisuuden luonnetta, omaa itseä, arvoja sekä tiedon perusteita koskevissa kysymyksissä. Filosofian tutkimuskohteena on periaatteessa koko todellisuus. Yksi filosofian kysymysten klassinen muotoilu on: Mitä voin tietää? Mitä minun tulee tehdä? Mitä on ihminen?

Yhteiset kurssit

FIA1 Filosofian peruskysymyksiä
Opitaan ymmärtämään filosofian erityisluonnetta ja osa-alueita, käyttämään selkeästi käsitteitä ja perustelemaan näkökantojaan. Esillä ovat eurooppalaisen filosofian peruslähtökohdat ja filosofinen tutkimustapa. Etsitään vastauksia kysymyksiin: Mitä filosofia on? Mitä oleva on? Mikä on ihminen? Mitä on totuus, hyvä, oikeudenmukaisuus, kauneus?

Syventävät kurssit

FIS2 Etiikan valtavirrat
Opitaan hahmottamaan ja arvioimaan yksilö- ja yhteiskuntaeettisiä ongelmia ja niiden vaihtoehtoisia ratkaisuja. Aiheita: Eurooppalaisen filosofian etiikan pääsuuntaukset, ihmisen ominaislaatu sekä yhteiskunta- ja ympäristöfilosofia.

FIS3 Tieto ja todellisuus
Opitaan hahmottamaan ja arvioimaan tiedollisia ja todellisuuskäsityksiin sisältyviä ongelmia ja niiden ratkaisuja. Käsitellään tiedon perusteita ja lajeja, tieteen ja tiedon suhdetta yhteiskunnallisiin tavoitteisiin sekä erilaisia todellisuuskäsityksiä.

FIS4 Filosofia tänään
Harjoitellaan saatujen filosofisten valmiuksen käyttöä valitun kohteen tutkimisessa. Perehdytään valittuihin filosofian osa-alueisiin tai filosofeihin. Pyritään tutkimaan myös filosofian nykysuuntauksia.

Takaisin ylös

Psykologia

Psykologia on ihmisen toimintaa tutkiva tiede. Se, joka opiskelee psykologiaa, alkaa nähdä maailman uusin silmin. Hän oppii tuntemaan itseään ja ymmärtämään muita. Psykologian ensimmäinen kurssi (PS1) on kaikille pakollinen. Se on suoritettava opintojen ensimmäisenä vuonna. Muiden kurssien (PS2-8) suoritusjärjestys on vapaa, kuitenkin siten, että kurssi 5 suositellaan suoritettavaksi opintojen loppuvaiheessa lähellä psykologian ainereaalikokeeseen osallistumista.

Yhteiset kurssit

PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus
Saadaan yleiskuva psykologiasta tieteenä ja oppiaineena lukiossa. Selvitetään mm. psyykkisen toiminnan luonnetta, motivaatiota, emootioita, kognitiota, oppimisen psykologiaa ja ryhmädynamiikkaa.

Syventävät kurssit

PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys
Kurssilla selvitetään yksilön psyykkistä kehitystä elämän eri vaiheissa. Tutkimuksellinen ote ja mahdollisuus tarkastella oman ja muun ikäisten ihmisten elämän tapahtumia auttavat havainnoimaan ja selittämään ihmisen kehitystä.

PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet
Kurssilla saadaan hyvät valmiudet hermoston ja kognitiivisten prosessien, kuten tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muistin toiminnan ymmärtämiseen. Opiskeltaessa tehdään paljon harjoituksia ja kokeita.

PS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta
Motivaatiota ja emootioita ihmisen toiminnan selittäjinä tarkastellaan uusimman tutkimuksen perusteella. Taitavaa ajattelua käsitellään ja harjoitellaan älykkyyden, viisauden, asiantuntijuuden ja luovuuden näkökulmista.

PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys
Persoonallisuuspsykologia tarjoaa mahdollisuuden hahmottaa kokonaisvaltaisesti aiempien kurssien teemoja. Tämän vuoksi kurssin suorittamista suositellaan psykologian opintojen loppuvaiheeseen. Persoonallisuuspsykologia haastaa tiedon soveltamiseen ja auttaa syventämään itsetuntemusta. Mielenterveyden häiriöitä sekä niiden hoitoa ja terapioita esitellään ajanmukaisesti.

Soveltavat kurssit

PS6 Sosiaalisuus – psyyke ja yhteisö
Kurssilla kehitetään valmiuksiaan omaksua ja arvioida sosiaalipsykologista tietoa. Aiheita ovat mm. vuorovaikutus, ryhmän muodostuminen ja toiminta, sosiaalipsykologinen selittäminen, mielen ja median suhde.

PS7 Liikuntapsykologia
Kurssi auttaa ymmärtämään kehon ja mielen vuorovaikutusta, mahdollisuuksia vaikuttaa omiin tunteisiin kilpailusuorituksen aikana, liikunnan vaikutuksia mielenterveyteen. Käsitellään myös joukkueurheilun sosiaalipsykologisia ilmiöitä.

PS8 Sanat ja psyyke
Psykologian ja äidinkielen yhteistyössä tarjoama kurssi, joka yhdistää kaunokirjallisuutta (esim. teatteria, lausuntataidetta ja elokuvaa) sekä psykologiaa niin, että psykologian tietoja sovelletaan sanataiteen ja sen kokemisen erittelyyn. Samalla tavoitellaan syvempää itsetuntemusta ja tarjotaan mahdollisuus oman tekstin tuottamiseen. Opiskelumuotoina ovat keskustelu, kirjoittaminen ja muu luova toiminta, mahdollisesti kirjailijavierailu. Kurssilla on mahdollisuus saada palautetta omista töistä ja osallistua yhdessä tekemiseen.

PS9 Abin psykologia
Kurssilla syvennetään aiemmilla kursseilla opittuja tietoja ja taitoja. Samalla saadaan valmiuksia psykologisten tietojen ja tutkimusten kriittiseen tarkasteluun ja välineitä populaaripsykologian arvioimiseen. Perehdytään keskeisiin tutkimuksiin. Harjoitellaan psykologian ainereaalin eri tehtävätyyppeihin vastaamista.

Takaisin ylös

Historia

Opiskelussa tavoitteena on, että opiskelija näkee historiallisen kehityksen tuloksen nykyhetkessä, josta hän voi peilata menneisyyttä ja ennakoida tulevaisuutta. Hän saa monipuolista menneisyyden ja nykyhetken tietoainesta sekä kykenee arvioimaan tietolähteiden, tietojen ja niiden tulkintojen luotettavuutta ja merkitystä. Hän kykenee arvioimaan erilaisten ilmiöiden syntyä ja merkitystä kunkin ajan omista lähtökohdista sekä vertaamaan niitä keskenään ja nykyaikaan.

Pakolliset kurssit

HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri
Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan.

HI2 Eurooppalainen ihminen
Kurssi tarkastelee eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineiston avulla. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaisena käsitteenä.

HI3 Kansainväliset suhteet
Kurssi tarkastelee kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä taloudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat demokratia vastakohtanaan diktatuuri. Kurssin hyväksyttyyn suorittamiseen sisältyy opiskelijan pienimuotoinen tutkielma kurssin sisältöön liittyvästä aiheesta.

HI4 Suomen historian käännekohtia
Kurssin tarkoituksena on analysoida Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelunkohteita ovat Suomen valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrokset.

Takaisin ylös

Valtakunnalliset syventävät kurssit

HI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan
Kurssi tarkastelee Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä suomalaista kulttuuriperintöä.

HI6 Kulttuurien kohtaaminen
Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkun tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta.

Koulukohtaiset syventävät kurssit

HI7 Maailma tänään
Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelijat ajankohtaisten maailmantapahtumien aktiiviseen seuraamiseen ja analysoimiseen sekä tutustuttaa heidät keinoihin selvittää tapahtumien taustoja historialliselta ja yhteiskunnalliselta kannalta. Kurssin aikana tuotetaan raportti jostakin ajankohtaisesta tapahtumasta tai teemasta taustoineen.

HI8 Olympian kentältä formularadalle – urheilun historia
Kurssilla tutustutaan eri urheilulajien kehitykseen ja urheilun vaikutuksiin yhteiskunnan eri osa-alueille ennen ja nyt. Kurssilla tutkitaan eri urheilulajeja ja – tapahtumia opiskelijoiden valinnan mukaan. Tuloksista laaditaan kirjalliset työt, jotka esitellään kurssin lopulla järjestettävässä seminaari-istunnoissa.

Takaisin ylös

Yhteiskuntaoppi

Pakolliset kurssit

YH2 Taloustieto
Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se pohjautuu taloustieteisiin. Se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Kurssilla tutustutaan talouselämään erityyppisten tilastojen ja muiden lähteiden avulla.

Valtakunnalliset syventävät kurssit

YH3 Kansalaisen lakitieto
Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse. Kurssiin pyritään sisällyttämään vierailukäynti Oulun käräjäoikeudessa.

YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni
Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun.

Takaisin ylös

Biologia

Yhteiset kurssit

BI1 Toimiva eliömaailma
Kurssin sisältö jakaantuu seuraaviin osiin: biologia tieteenä, solun rakenne ja toiminta, eliöiden luokittelu, monisoluisten eliöiden rakenne ja toiminta, ekologian peruskäsitteet, abioottiset ja bioottiset ympäristötekijät sekä ekosysteemejä ja niiden häiriöitä.

BI2 Perinnöllisyys ja evoluutio
Kurssi jakaantuu kahteen laajempaan kokonaisuuteen, joista ensimmäisessä tarkastellaan perinnöllisyyden mekanismeja ja toisessa tutustutaan evoluutioteorioihin, evoluution osoittamiseen, evoluutiovoimiin, eri eliökunnan ryhmien evoluutioon sekä kulttuurievoluutioon.

Syventävät kurssit

BI3 Ihmisen biologia
Käsitellään keskeiset ihmisen elimistön rakenteet ja elintoiminnot. Lähtökohtana on terveen ihmisen normaalin elimistön rakenteen ja toiminnan tunteminen, mutta kurssilla perehdytään myös tavallisimpiin sairauksiin ja niiden syntyyn vaikuttaviin tekijöihin.

BI4 Geeni- ja biotekniikka
Perehdytään solun hienorakenteeseen, geenin rakenteen ja toiminnan yksityiskohtiin, geenin tutkimiseen, suomalaiseen tautiperintöön, geenitekniikan käytön soveltamiseen, syöpäsairauksiin, elämän patentointiin ja geeniterapiaan sekä geenitekniikan aiheuttamiin ongelmiin eettisinä ja turvallisuuskysymyksinä.

BI5 Ympäristöekologia
Laajennetaan ekologian tuntemusta tarkastelemalla ihmisen ja ympäristön vuorovaikutussuhteita. Pyrkimyksenä on vastuuntuntoisen luontosuhteen vahvistaminen ja kiinnostuksen herättäminen elävää luontoa ja sen suojelua kohtaan.

Takaisin ylös

Soveltavat kurssit

BI6 Kalabiologia
Soveltava, integroitu kurssi yhdessä liikunnan kanssa. Perehdytään kalojen ekologiaan ja etologiaan, tärkeimpiin virkistyskalastajien saaliskaloihin ja kalastustapoihin sekä pyydysten valmistukseen sekä kalavesien hoitoon ja kunnostukseen.

BI7 Biologian työkurssi
Perehdytään opiskelijaa kiinnostaviin biologian osa-alueisiin ja syvennetään aiempia taitoja sekä tietoja. Kurssi koostuu seitsemästä osiosta, joista neljä tulee tehdä saadakseen kurssilta hyväksyttävän suoritusmerkinnän.

BI8 Lintukurssi
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää lajintuntemustaan ja ekologian tietojaan, oppii tunnistamaan yleisimmät Suomessa pesivät lintulajit, tutustuu lähiseudun lintukohteisiin sekä lintuharrastukseen, oppii yksinkertaisia lintuekologian kenttätutkimusmenetelmiä sekä osaa toteuttaa pienimuotoisen tutkimuksen ja osaa laatia tieteellisen raportin omasta tutkimuksestaan. Kurssi toteutetaan luokkaopetuksena ja maastoretkinä hajautetusti kevätlukukauden aikana. Kurssin suoritusaikaa ei ole sidottu muihin biologian kursseihin.

Maantieto

Yhteiset kurssit

GEA1 Toimiva maapallo
Kurssin sisältö jakaantuu seuraaviin osiin: maapallo osana aurinkokuntaa, galaksia ja maailmankaikkeutta; Maan synty ja rakenne; ilmakehä; meret; sää ja ilmasto; kasvillisuus; endogeeniset ilmiöt; eksogeeniset ilmiöt; ihminen maapallon muuttajana.

GEA2 Ihminen ja ympäristö
Tutustutaan kulttuurien moninaisuuteen, maapallon väestökysymyksiin, kaupungistumiseen, luonnonvaroihin, tuotteiden jalostamiseen ja jakeluun, kehityksen ohjailuun sekä maapallon toiveikkaaseen mutta haastavaan tulevaisuuteen.

Takaisin ylös

Syventävät kurssit

GES3 Uhkien ja mahdollisuuksien maailma
Perehdytään globaaleihin riskeihin ja ongelmiin, joihin ihmiskunta on joutunut varautumaan, sekä mahdollisuuksiin, joita maapallo ihmiselle tarjoaa. Tavoitteena on syventyä ympäristöuhkien erittelyyn, ongelmien syy- ja seuraussuhteiden analysointiin sekä riskien hallintaan.

GES4 Aluetutkimus
Kukin opiskelija tai opiskelijaryhmä valitsee heti kurssin alussa kohteen, josta laatii tutkielman. Kurssin aikana työskennellään kohteen parissa sovitulla tavalla. Joltakin aluetasolta laaditaan kirjallinen tutkielma, johon sisältyy tekstin ohella karttoja, diagrammeja, kuvia ym.

GES5 Kartografia
Tavoitteena on kehittää kartanluku- ja tulkintataitoa sekä kykyä käyttää karttaa maantieteellisen tiedon havainnollistamisvälineenä. Tavoitteena on lisäksi oppia uusia maantieteellisiä tietoja ja taitoja sekä analysointikykyä.

Soveltavat kurssit

GES6 Geofysiikka
Geofysiikan kurssi on maantieteen ja fysiikan yhteinen kurssi. Pyritään syventämään kuvaa maapallon rakenteesta ja sen fysikaalisesta toiminnasta ja erityisesti maapallon eri osien keskinäisistä vuorovaikutuksista. Käsiteltäviä asioita ovat mm. maapallon rakenne, maanjäristykset, tulivuoritoiminta, maan magneettikenttä ja sen vaihtelut sekä revontulet, ilmakehän, valtamerien ja jäätiköiden ilmiöt.

Takaisin ylös

Fysiikka

Valtakunnallinen pakollinen kurssi

FYA1 Fysiikka luonnontieteenä
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• saa vaikutteita, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan
• tutustuu aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen liittyviin peruskäsitteisiin ja osaa jäsentää käsitystään luonnon perusrakenteista ja ilmiöistä fysiikan käsitteiden ja periaatteiden avulla
• ymmärtää, kuinka luonnontieteellinen tieto rakentuu kokeellisen toiminnan ja siihen kytkeytyvän mallintamisen kautta

Valtakunnalliset syventävät kurssit

FY2 Lämpö
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• tuntee lämpöön liittyvät ilmiöt
• tutkii aineen termodynaamiseen tilaan tai lämpöopin pääsääntöihin liittyviä ilmiöitä
• saa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan kriittiseen keskusteluun ja päätöksentekoon.

FY3 Aallot
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• saa yleiskuvan luonnon jaksollisista ilmiöistä ja perehtyy niitä selittäviin keskeisiin periaatteisiin
• perehtyy värähdys- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä, ääntä tai sähkömagneettisia aaltoja.

FY4 Liikkeen lait
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• ymmärtää liikkeeseen liittyviä ilmiöitä ja käsittelee niitä selittäviä malleja
• tutkii etenemisliikkeeseen liittyviä ilmiöitä kokeellisesti ja perehtyy niiden avulla Newtonin lakeihin
• ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa.

FY5 Pyöriminen ja gravitaatio
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• syventää osaamistaan mekaniikassa sekä statiikkaan ja pyörimiseen liittyvien ilmiöiden laskennallista hallintaa
• syventää tuntemustaan mekaniikan maailmankuvasta.

FY6 Sähkö
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan
• osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia virtapiirejä.

Takaisin ylös

FY7 Sähkömagnetismi
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• syventää tuntemustaan sähkömagnetismin ilmiöistä
• perehtyy sähköturvallisuuteen
• syventää tuntemustaan sähkömagneettisten ilmiöiden merkityksestä yhteiskunnassa.

FY8 Aine ja säteily
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija
• tutustuu kvantittumiseen, dualismiin sekä aineen ja energian ekvivalenssiin aineen rakennetta ja rakenneosien dynamiikkaa hallitsevina periaatteina
• syventää kokonaiskuvaa fysiikan kehityksestä ja sen pätevyysalueesta luonnonilmiöiden tulkitsijana.

Koulukohtaiset syventävät kurssit

FY9 Fysiikan kertauskurssi
Kurssin tarkoituksena on muodostaa kokonaisnäkemys fysiikasta luonnontieteenä kertaamalla keskeisiä periaatteita, vahvistamalla laskennallisia valmiuksia ennen ylioppilaskirjoitusten ainereaalia ja jatkokoulutuspaikkojen sisäänpääsykokeita. Samalla varmennetaan jatko-opintokelpoisuus aloilla, joissa fysiikkaa tarvitaan.

FY10 Mekaniikkaa ja sähköoppia monipuolisesti
Kurssin tavoitteena on
• mekaniikan ja sähköopin sisältöjen koonti ja syventäminen
• vaativien laskennallisten sovellustehtävien pohdinta ja harjoittelu
• tiedon soveltaminen kokeellisessa työskentelyssä

FY11 Elektroniikan kurssi
Kurssin tavoitteena on oppia tuntemaan elektroniikan peruskomponentit ja niiden kytkennät:
• vastukset
• kondensaattorit
• käämit
• diodit
• transistorit
• ja näiden käyttö erilaisissa kytkennöissä.
• Oppia käyttämään yleismittaria ja oskilloskooppia.

FY12 Kokeellisen fysiikan kurssi
Kurssilla tutustutaan fysiikan kokeellisiin mittausmenetelmiin tekemällä fysiikan töitä ja työselostuksia fysiikan eri osa-alueilta. Kurssin sisällöt valitaan opiskelijaryhmän kiinnostuksen mukaan.

FY13 Geofysiikka (GF)
Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa
• yhdistää fysiikan ja maantieteen tietoja toisiinsa
• saa syvemmän kuvan maapallon rakenteesta ja sen fysikaalisesta toiminnasta ja erityisesti maapallon eri osien keskinäisistä vuorovaikutuksista

FY14 Projektikurssi
Kurssin sisällöt vaihtelevat opiskelijaryhmän kiinnostuksen mukaan. Tavoitteena on, että kurssin aikana opiskelijat näkevät, miten fysiikkaa konkreettisesti sovelletaan yrityksissä ja teollisuuslaitoksissa sekä millaista koulutusta on eri asemassa olevilla työntekijöillä. Kurssin aikana opiskelijat myös perehtyvät syvällisesti johonkin tai joihinkin fysiikan ilmiöihin ja niitä selittäviin malleihin sekä sovelluksiin. Oppisisällöt ja opetusmenetelmät valitaan niin, että ne kannustavat luonnontieteiden opiskeluun ja hakeutumista luonnontieteitä soveltaviin jatkokoulutuspaikkoihin.

Takaisin ylös

Kemia

Pakolliset kurssit

KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia
Syvennetään peruskäsitteiden hallintaa ja tutustutaan hiiliyhdisteiden kemiaan. Johtoajatuksena on opiskelijan oppimaan oppimisen taitojen harjaannuttaminen sekä päättelyn kautta etenevä tiedon rakentaminen ja linkittäminen yhtenäiseksi tietorakenteeksi. Kurssi antaa perustiedot hiiliyhdisteiden rakenteista, hiiliyhdisteissä esiintyvistä sidoksista, hiiliyhdisteiden reaktioista sekä käsitteistä ainemäärä ja seoksen pitoisuus.

Valtakunnalliset syventävät kurssit

KE2 Kemian mikromaailma
Kurssin punaisena lankana on oppia päättelemään, miten aineen rakenne määrää sen ominaisuudet sekä tämän riippuvuuden kuvaamisen tarvittavat käsitteet ja mallit. Riippuvuuden selittämiseksi käsitellään neljää laajahkoa kokonaisuutta: 1) alkuaineiden elektronikonfiguraatiot ja ominaisuudet, 2) hybridisaatio, joka selittää kovalenttisten s- ja p-sidosten erot, kovalenttisten sidosten suuntautumisen ja molekyylien muodon, 3) vahvat ja heikot sidokset ja niiden avulla pääteltävät aineen ominaisuudet ja 4) hiiliyhdisteiden isomeria.

KE3 Reaktiot ja energia
Keskeisiä sisältöjä ovat 1) hiiliyhdisteiden reaktiotyypit ja yksinkertaiset reaktiomekanismit, 2) reaktion kulkuun ja nopeuteen vaikuttavat tekijät, 3) reaktion aikana tapahtuvat energian muutokset ja 4) lähtöaineiden ja reaktiotuotteiden määriin liittyvät ainemääräsuhteet. Kurssilla kiinnitetään erityistä huomiota kemialle luonteenomaisen ilmaisun, kaavojen, reaktioyhtälöiden ja energiakaavioiden kirjoittamistaitojen oppimiseen.

KE4 Metallit ja materiaalit
Keskeisiä sisältöjä ovat 1) normaalipotentiaali ja suureen käyttö hapetus-pelkistysreaktioiden kirjoittamisessa ja kulun ennustamisessa, 2) kemialliset parit ja elektrolyysi, 3) metallien ja epämetallien happi- ja vety-yhdisteet ja 4) synteettiset ja luonnon polymeerit. Kurssilla kiinnitetään erityistä huomiota tiedon linkittämiseen aiemmilla kursseilla opittuun tietoperustaan ja päättelytaitojen vahvistamiseen.

KE5 Reaktiot ja tasapaino
Kurssin teemana on kemiallinen tasapaino ja sen merkitys teollisuuden ja luonnon prosesseissa. Keskeisiä sisältöjä ovat 1) kemiallinen tasapaino, 2) tasapainoon vaikuttavat tekijät, 3) happojen ja emästen rakenteet ja vahvuus, 4) vesiliuoksen happamuus ja emäksisyys pH-asteikkoineen, 5) neutraloituminen, 6) titrauskäyrät, 7) puskuriliuokset ja 8) liukoisuustasapainot.

Takaisin ylös

Koulukohtaiset syventävät kurssit

KE6 Kemian kertauskurssi
Kerrataan aiemmin opiskeltuja asioita ja yhdistetään niitä loogisiksi kokonaisuuksiksi. Syvennetään kemian tiedonmuodostukselle tunnusomaisten päättely-, lasku- ja tiedon esittämistaitojen hallintaa. Kurssi valmentaa ylioppilaskirjoituksiin ja korkeakoulujen pääsykokeisiin.

KE7 Kemian työkurssi
Perehdytään monipuolisesti aineiden valmistus-, analyysi- ja erotusmenetelmiin tekemällä laboratoriotöitä. Opitaan laboratoriokäytänteitä ja työtaitoja.

KE8 Biokemian kurssi
Kurssin tarkoituksena on harjaannuttaa opiskelijoita oppiainerajat ylittävään tiedon prosessointiin ja antaa opiskelijoille syvällisempi käsitys elollisen luonnon ilmiöiden ymmärtämisestä molekyylitasolta lähtien.

KE9 Kemiaa kokoavasti
Tehdään oppilastöitä teorian ja kokeellisen tiedonhankinnan yhteen sitomiseksi. Tutustutaan seoksen komponenttien eristämis- ja tunnistusmenetelmiin. Tarkastellaan biomolekyylien – hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien – rakenteita ja toimintaa soluissa. Opitaan pitämään työpäiväkirjaa, tekemään työselostuksia ja suunnittelemaan koejärjestelyjä. Kurssi valmentaa ylioppilaskirjoituksiin.

Kemian kurssien suoritusjärjestys ja ylioppilaskirjoitusten kemian koe
Suositeltavin kemian kurssien suoritusjärjestys on KE1, KE2, KE3, KE4, KE5, KE9 ja KE6. Kurssit on sijoitettu lukion kurssijärjestykseen kahteen linjaan siten, että opiskelija suorittaa kemian reaalikokeen joko 3. lukiovuoden syksyllä tai 3. lukiovuoden keväällä.

Ympäristötiede

YMJ1 Ympäristötietoisuutta etsimässä
Tarkastellaan ympäristön tilaa globaaleista näkökulmista paikallistasolle saakka pyrkien kuvaamaan, miten nykyiseen tilanteeseen on jouduttu ja rohkaisten ryhtymään määrätietoisiin toimiin ongelmien ratkaisemiseksi. Keskeisenä päämääränä on luonnon huomioon ottavan ajattelumallin vahvistaminen kaikilla osallistumisen tasoilla.

YMJ2 Soveltavaa ympäristötietoa
Täydennetään opiskelijan käsitystä ihmisen ja ympäristön vuorovaikutussuhteesta luonnontieteellisen tiedon pohjalta. Käsitellään tietoja, taitoja ja asenteita, joita tarvitaan otettaessa kantaa elämää ja ympäristöä koskeviin kysymyksiin.

Takaisin ylös

Terveystieto

Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoitus on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Terveysosaamiseen kuuluu valmius ottaa vastuuta oman ja toisten terveyden edistämisestä. Lukion terveystiedon opetuksessa terveyttä ja sairautta sekä terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä ja hoitoa tarkastellaan yksilön, perheen, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Terveystieto on mahdollista suorittaa ylioppilastutkinnon reaalikokeessa.

Yhteiset kurssit

TE1 Terveyden perusteet
Pakollisen kurssin aikana opiskelija perehtyy terveyteen ja sairauksiin vaikuttaviin tekijöihin kansantautien ja yleisimpien tartuntatautien ehkäisyn sekä työ- ja toimintakyvyn edistämisen näkökulmasta. Keskeistä on myös itsehoitovalmiuksien kehittäminen.

Syventävät kurssit

TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä
Kurssilla perehdytään seikkaperäisesti nuoren arkielämässään tarvitsemiin terveysresursseihin, terveystottumuksiin ja selviytymisen keinoihin sekä terveyskysymysten käsittelyyn vastuullisen aikuisuuden ja vanhemmuuden näkökulmasta. Kurssi järjestetään lukuvuoden toisen jakson aikana.

TE3 Terveys ja tutkimus
Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttaviin historiallisiin tekijöihin ja näkökulmiin, terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä kuolleisuuteen ja sairastavuuteen liittyviin kehityslinjoihin. Kurssilla tutustutaan myös terveydenhuollossa ja itsehoitona toteutettaviin tavallisimpiin tutkimuksiin, niiden tulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin. Kurssin aikana opiskelija valmistautuu myös mahdollisiin terveystiedon ylioppilaskirjoituksiin. Kurssi järjestetään lukuvuoden kolmannen jakson aikana.